Suomen talous jatkaa elpymistään ja pandemian vaikutus siihen vähenee, mutta Venäjän toiminta herättää huolta. Talouden odotettua nopeampi toipuminen koronasta nosti myös Suomen sähkön kulutuksen takaisin aiemmalle tasolle viime vuonna (yhteensä 86 TWh). Tuotannon lisäys katettiin pääosin uusiutuvalla energialla sen osuuden kasvettua 54 prosenttiin. Päästöttömän energian tuotanto nousi Suomessa vuoden 2021 aikana myös uuteen ennätykseen ollen jo 87 prosenttia (ydinvoiman osuus 33 %).
Suomen tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi viime vuonna neljänneksen (+671 MW). Kapasiteetista noin 58 prosenttia – ja 10 eniten tuulivoimaa alueellaan tuottavan kunnan joukosta seitsemän – sijaitsee Pohjois-Suomessa. Kalajoki on Suomen toiseksi eniten tuulivoimaa alueellaan tuottava kunta ja Ii on ykkönen. Kalajoen matkailu on tuulivoimatuotannon rinnalla edelleenkin vahvassa kasvussa (+15 % kasvua edellisvuoteen verrattuna), eli siellä on onnistuttu välttämään tuulivoiman ja matkailun vastakkainasettelu ja molemmat toimialat kasvoivat vauhdilla.
Vastaavaa yhteistyötä kannattaa vaalia koko Pohjois-Suomessa, sillä tuulivoiman tuoma lisäarvo vahvistaa alueiden taloutta. Tuulivoimalat eivät todistetusti heikennä alueemme matkailun imagoa ellemme sitä itse kritisoi ja mollaa omassa viestinnässämme. Puhdas luonto ja puhtaasti tuotettu sähkö voivat tukea alueiden markkinoinnissa ja maineessa toisiaan.
Euroopan suurimman kultakaivoksen ja matkailun rinnakkainelo sujuu Kittilässä. Aktiivinen yhteistyö ja läpinäkyvä viestintä ovat helpottaneet kunnan kahden taloudellisen kivijalan toimimista samalla alueella vastuullisesti ja kestävästi. Levin matkailu ja alueen yritykset ovat tärkeitä myös kaivokselle. Levi on alueelle veturi, joka lisää myös Kittilän kaivoksen houkuttelevuutta työpaikkana.
Terrafamen kaivos ja uusi akkukemikaalitehdas on tuonut vastaavan positiivisen kierteen Sotkamoon ja Kainuuseen. Kaivokset ja malminjalostus työllistävät merkittävän määrän ihmisiä, jotka käyttävät alueen palveluita jatkuvasti. Sitä kautta palveluita pystytään tarjoamaan paremmin myös turisteille ympärivuotisesti. Samalla tavalla meidän tulisi vastakkainasettelun sijaan löytää positiivinen näkökulma myös kaivosteollisuuden rooliin alueidemme imagon kehittämisessä.
Kolmantena tulijalkana meillä on puunjalostusteollisuus, jonka viimeaikaiset investoinnit ja tulevat tuotantolaitokset luovat uutta työtä koko metsäteollisuuden arvoketjuun ja ovat osaltaan parantamassa asumisen ja työllistymisen edellytyksiä alueellamme. Tältäkin osin meidän kannattaa pyrkiä rakentavaan yhteistyöhön ja varmistamaan teollisuuden, asumisen ja matkailun toimivan rinnakkainelon.
Reino Huusko
Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja
