Suomen hallitus linjasi huhtikuun kehitysriihessään yleisen arvonlisäverokannan korottamisesta nykyisestä 24 %:sta 25,5 %:iin. Lakimuutos ja tätä koskeva hallituksen esitys ovat tätä artikkelia laadittaessa vielä valmisteilla, mutta muutoksen olisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tarkoitus tulla voimaan jo kuluvan vuoden syyskuun alusta (1.9.2024) lukien.
Yleisen alv-kannan muutoksen lisäksi hallitus on esittämässä nykyiseen 10 %:n alennettuun verokantaan sisältyvien hyödykkeiden siirtoa 14 %:n verokantaan (pois lukien sanoma- ja aikakauslehdet), sekä suklaan ja makeisten siirtoa alennetusta 14 %:n verokannasta yleiseen 25,5 %:n verokantaan. Myös näiden hankkeiden osalta tarkempia lakimuutosehdotuksia odotetaan julkaistavaksi alkusyksyn aikana.
Arvonlisäverokantoja on sekä Suomessa että muissakin maissa muutettu aiemminkin, esimerkiksi Suomessa viimeksi vuonna 2013. Muutoksilla on toki välittömiä tai välillisiä vaikutuksia esimerkiksi kuluttajahintoihin, kysyntään ja myyntikatteeseen, mutta edellyttävätkö nämä verokantamuutokset esimerkiksi yrityksen taloushallinnolta erityisiä toimenpiteitä, vai onko kyse vain yksinkertaisesta verokannan teknisestä korjaamisesta järjestelmiin muutospäivästä lukien?
Verokantamuutokset edellyttävät muutoksia muun muassa kirjanpidon järjestelmiin. Pelkkä yleisen verokannan päivittäminen järjestelmiin voi, järjestelmistä riippuen, olla joissakin tapauksissa pieni ja yksinkertainenkin asia. Erilaisten arvonlisäverotuksen kannalta merkityksellisten ohjelmistojen, järjestelmien ja laskemien edellyttämät muutokset on kuitenkin syytä käydä läpi kokonaisvaltaisesti ja tarkasti. Järjestelmien näkökulmasta on syytä huomioida muun muassa verokantamuutosten siirtymäsäännökset ja niiden vaikutukset järjestelmiin ja tarvittaviin verokoodeihin.
Kirjanpidon järjestelmien ja ohjelmien lisäksi verokantamuutokset on huomioitava myös esimerkiksi alv-raportoinnissa, laskupohjissa, sopimuksissa ja hinnoittelussa. Sekä osto- että myyntisopimukset on hyvä käydä läpi mahdollisten muutostarpeiden kartoittamiseksi sovellettavien verokantojen osalta.
Verokantamuutoksiin ja niiden vaikutuksiin voi liittyä myös paljon strategisen tason näkökohtia. Mikäli verokantamuutokset esimerkiksi heikentävät yrityksen kassavirtaa, voisi tällaisissa tilanteissa olla hyvä pohtia esimerkiksi erilaisia keinoja kassavirran optimointiin, sekä arvonlisäverotuksessa että myös muutoin.
Kokonaisuudessaan pelkästään yleisen verokannan muutokseen liittyy yllättävän pitkä lista toimenpiteitä, ja muutokseen on kokemuksemme perusteella syytä varautua nyt jo niin hyvissä ajoin kuin mahdollista.
Yleisen verokannan muutoksen lisäksi valmisteilla olevat alennettujen verokantojen soveltamisalan muutokset edellyttävät mm. tarkkaa tuotteiden läpikäyntiä sen kartoittamiseksi, mihin tuotteisiin, tavaravirtoihin ja sopimussuhteisiin muutokset vaikuttavat (tai voivat vaikuttaa). Muutokset voivat käytännössä tuoda mukanaan myös uusia, haastaviakin tulkinta- ja rajanvetotilanteita, esimerkiksi erilaisiin myyntikokonaisuuksiin liittyen.
Tarkemmat lakimuutosehdotukset alennettujen verokantojen soveltamisalan muuttamiseksi ovat tällä hetkellä vielä valtiovarainministeriön valmisteltavana, mutta koska hallituksen tavoitteena on saada lakimuutokset voimaan mahdollisimman pikaisella aikataululla, on yritysten suositeltavaa jo tässä vaiheessa paitsi seurata lainsäädännön kehittymistä, myös ryhtyä jo toimenpiteisiin näihin muutoksiin valmistautumiseksi.
On hyvä muistaa, että arvonlisäverotuksen saralla on pelkästään Suomessa tällä hetkellä vireillä myös useita muita lakimuutoshankkeita, koskien muun muassa pienyritysten alv-muutoksia (muutokset ehdotettu 1.1.2025 lukien), niin kutsutun verokantadirektiivin täytäntöönpanoa (HE 32/2024, 1.1.2025 lukien) ja kiinteistöinvestointien alv-tarkistusmenettelyn uudistamista.
Kirjoittaja:
Juuso Stenius
Senior Manager, Indirect Tax Services (VAT, Customs, Excise Duties and Sustainability Tax)
EY Advisory Oy
p. +358 40 773 6337, juuso.stenius(at)fi.ey.com
