Turbulentti toimintaympäristö vaatii laatua vaihto-omaisuuden hankintamenon arvostukseen

KHT Milla Karjalainen, Ernst & Young Oy

Vaihto-omaisuus on tuotantoa harjoittavan yhtiön merkittävä omaisuuserä, minkä vuoksi vaihto-omaisuuden hallintaan ja nimikkeiden arvostukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota yhtiön liiketoiminnassa. Vaihto-omaisuuden arvon muutos tilinpäätöksessä vaikuttaa suoraan yhtiön tilikauden tulokseen ja siten myös verottavaan tuloon.

Viimeisen vuoden aikana on nähty nopeaa raaka-aineiden hinnannousua. Viimeaikaisten hintojen nousujen taustalla on ennätyskorkea sähkön markkinahintojen nousu ja sitä ennen myös ennusteet yleisestä talouden elpymisestä. Syksyllä 2022 talouden yleinen epävarmuus Euroopassa on Ukrainan sodan myötä lisääntynyt ja raaka-aineiden markkinahinnoissa, kuten puutavaran hinnassa, on nähty jopa laskua.  Mitä yhtiön erityisesti tulee huomioida vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyen, kun laatii vuoden 2022 tilinpäätöstä?

Vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan kirjanpitolain mukaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Hankintameno voi perustua myös tuotantokustannuksiin, joihin luetaan raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintahinnat sekä muut kyseistä hyödykettä välittömästi koskevat menot. Aktivoituun hankintamenoon luetut hankinnasta- ja valmistuksesta aiheutuneet menot on voitava selvittää kustannuslaskelmien avulla. Hankintamenoon voidaan sisällyttää myös siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista, jos hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä hankintamenoon nähden on olennainen. Viimeisen vuoden aikana on vaihto-omaisuuden nimikekohtaisissa hinnoissa havaittu merkittävää nousua sekä muuttavissa että kiinteissä menoissa. Hintojen nousu on ollut niin voimakasta verrattuna aikaisempiin vuosiin, että yhtiön tulisi kaikkien nimikkeiden osalta päivittää kirjanpidon nimikekohtaiset OKA-hinnat tilinpäätöksen 2022 yhteydessä. Ne yhtiöt, jotka ovat saaneet hinnankorotukset vietyä kokonaan tai osittain eteenpäin myyntihintoihin, ovat raportoineet merkittävästä liikevaihdon kasvusta ja hyvästä liiketoiminnan kannattavuudesta. Myös merkittävää kannattavuuden alenemista on tapahtunut, erityisesti kiinteiden sopimushintojen sisältävässä liiketoiminnassa.

Kirjanpitolain mukaan vaihto-omaisuuden hankintameno voidaan määritellä joko FIFO-, LIFO- tai painotetun keskihinnan mukaisesti.  Valittu laskentaperiaate antaa oikeata tietoa yhtiön nimikekohtaisista OKA- hinnoista ja vaihto-omaisuuden kokonaisarvosta, joka varaston muutoksen kautta oikaisee tilikauden ostoja, ja siten lopputulemana yhtiön johto pystyy tarkasti arvioimaan liiketoiminnan kannattavuutta. Laskentaperiaate ei kuitenkaan huomioi, kirjanpitolain mukaista alimman arvon periaatetta, joka tulee tehdä erillistarkasteluna tilinpäätöksen yhteydessä. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tulee yhtiön arvioida hyödykekohtaisesti, onko vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno (uusi hankintahinta) tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava kuluksi. Varsinkin nyt, turbulentissa ympäristön aiheuttama materiaalihintojen alkutilikauden voimakas nousu ja lopputilikauden tai tilikauden jälkeinen voimakas hintojen lasku voi aiheuttaa tarvetta tilinpäätösvaiheen vaihto-omaisuuden alaskirjaukselle.  Kyseessä ei ole varsinaiseen toimintaan liittyvät perusoikaisu, kuten teknisestä vanhenemisesta, pilaantumisesta tai vahingoittumisesta johtuva arvonalennus.

Alimmanarvon periaatteen arvioinnissa havainnoidaan, että onko vaihto-omaisuuteen liittyvä tulonodotus määrältään alkuperäistä hankintamenoa pienempi eli vaihto-omaisuuden todennäköinen myyntihinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, jos on, erotus on kirjattava kuluksi. Samoin on meneteltävä, jos vaihto-omaisuuden todennäköinen jälleenhankintahinta (ostohinta) tilinpäätöshetkellä on alkuperäistä hankintamenoa alhaisempi. Tätä tarkastelua tukee se, että ostohintojen voimakas lasku, yleensä, johtaa myös merkittäviin myyntihintojen laskuihin, jolloin odotettavissa on, että yhtiön liikevaihto- ja kannattavuuskehitys muuttuu alkaneella tilikaudella heikompaan kannattavuuteen. Kirjanpitolain alimman arvon periaate antaa joustoa huomioida tämä tilanne jo ennakkoon, jolloin laadukas tilinpäätösprosessi vuoden 2022 osalta on nyt erityisen tärkeä.

KHT Milla Karjalainen
Associate Partner, Assurance
Ernst & Young Oy
milla.karjainen@fi.ey.com
p. 0400 728 510

Kategoriat:Lainsäädäntö