Kestävyys ja vastuullisuus ovat teemoja, jotka nostavat koko ajan enemmän päätään liiketoiminnassa. Usein puhe pyörii ympäristöasioissa, vihreässä siirtymässä ja hiilijalanjäljessä, mutta toimialasta ja liiketoiminnan luonteesta riippumatta olisi hyvä miettiä myös asiaa työelämän ja työyhteisön kannalta. Tällöin näkökulmana voi olla sosiaalinen kestävyys, jolloin työelämää voidaan tarkastella konkreettiselta tai ei konkreettiselta näkökannalta.
Konkreettisia asioita ovat esimerkiksi fyysinen työympäristö, saavutettavuus tai työskentelyolosuhteet. Ei konkreettisia asioita ovat mm. turvallisuus, vuorovaikutus- ja ihmissuhteet tai osallistumismahdollisuudet.
Korona on etä- ja hybridityön myötä kiinnittänyt huomion fyysiseen työympäristöön ja monet yritykset miettivätkin, miksi toimistolle tullaan töihin, kun työt hoituvat kotitoimistolta vallan hyvin. Polttava kysymys voi olla, palvelevatko nykyiset tilat muuttuneessa tilanteessa työn tekemistä vai olisiko hyvä miettiä uusia ratkaisuja.
Sosiaalisessa kestävyydessä nouseva trendi, joka vääjäämättä vaikuttaa myös työelämään ja työyhteisöihin, on huomion siirtyminen kovista asioista pehmeämpiin ja ei niin näkyviin asioihin, kuten vaikkapa osallistuminen ja turvallisuus tai onnellisuus ja elämänlaatu. Sosiaalisesti kestävät työyhteisöt huomioivat eri ikäisten työntekijöiden tarpeet ja arvot: esimerkiksi z-sukupolvi, joka on astunut työelämään tai on juuri astumassa, arvostaa vapaa-aikaa 70-luvulla syntynyttä x-sukupolvea enemmän. Työyhteisön joustavuus on avainasemassa, mutta samalla se asettaa myös haasteen työhyvinvoinnille: miten varmistetaan, että työ ja muu elämä ovat riittävästi eriytyneet ja aikaa levolle palautumiselle on tarpeeksi.
Työmarkkinoilla on jo hetken aikaa ollut kisa osaajista käynnissä. Pärjätäkseen työnantajamarkkinoilla yritysten on kiinnitettävä huomiota omaan työnantajakuvaan ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävissä työpaikoissa ollaan aidosti ja oikeasti kiinnostuneita kuuntelemaan työntekijöitä, kehittämään työntekijäkokemusta ja johtamista sekä rakentamaan oppivaa kulttuuria, joka takaa niin yrityksen kuin sen henkilöstön menestyksen muuttuvassa maailmassa.
Keskuskauppakamarin syyskuussa jäsenyrityksille tekemä kysely osaavasta työvoimasta nosti esille haasteet, mitä pula osaavista tekijöistä saa aikaan. Kyselyn avoimien vastausten mukaan mm. tehottomuus, yliresurssoinnin tarve, aikataulujen pettäminen tai ”ei oon” myyminen vaikuttavat suoraan negatiivisesti viivan alle yrityksen tulokseen.
Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan hyvinvoiva työntekijä on jopa 25 % tuottavampi kuin uupunut työntekijä. Forbesin mukaan vahva yrityskulttuuri ja sen kautta rakentuva työnantajabrändi voivat nelinkertaistaa yrityksen liikevaihdon. Tätä taustaa vasten – satsaukset sosiaalisesti kestävän työyhteisön rakentamiseksi kannattaa aloittaa nyt.
Mari Viirelä
Johtaja, palvelusektori
– vaikuttaminen, valiokunnat – Kalajokilaakson ja Koillismaan kauppakamariosastojen asiamies mari.viirela@chamber.fi