Tammikuun aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka muodostavat sote-uudistuksen myötä käyttöön tulevan hallintoportaan. Sote-uudistuksen tärkein tavoite on kustannusten kasvun hillintä sekä tuottavuuden ja palvelujen laadun parantaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on ennakoinut sote-menojen kasvavan tämän vuosikymmenen aikana noin 2,4 prosenttia vuodessa. Suurin yksittäinen tekijä on väestön ikääntyminen, joka lisää menoja 1,4 prosenttia vuodessa.
– Palvelujen ja laadun parantamiselle on oltava taloudelliset reunaehdot, koska menojen jatkuva kasvattaminen ja niiden kattaminen velalla tai veroja korottamalla ei ole vaihtoehto, korostaa Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Mari Viirelä.
Viirelän mukaan vaarana on eriarvoisuuden lisääntyminen, kun julkinen terveydenhuolto rapautuu ja yksityisten sairausvakuutusten suosio kasvaa, ja yksityisen työterveyshuollon piirissä olevien työntekijöiden palvelut paranevat suhteellisesti julkisen järjestelmän heikentyessä.
– Jotta kustannuksia voidaan hillitä, on perusedellytyksenä ymmärrys, mitä mikäkin maksaa. Tällä hetkellä julkisesti tuotettujen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotoimenpiteiden hinnat eivät ole kaikilta osin tiedossa eikä läpinäkyvästi saatavilla, toteaa Viirelä.
”Menojen kasvun hillintä vaatii budjettirajoitteita”
Suomen merkittävimpiin terveydenhuoltoyrityksiin kuuluvan Coronarian toimitusjohtaja Teppo Lindénin mukaan julkisen terveydenhuollon kustannustietoisuutta pitäisi tulevaisuudessa merkittävästi parantaa ja muuttaa läpinäkyvämmäksi.
– Kustannusseurannan tulisi perustua toimintojen yksikkökustannuksiin, joiden perusteiden tulisi olla kaikilla hyvinvointialueilla standardoitu. Perusteet ja kustannukset tulisi kansallisesti raportoida yhdessä kokonaisuudessa, sanoo Lindén.
Lindénin mukaan yhtenäinen kustannuslaskennan malli mahdollistaisi sote-kustannusten vertailun. Eri toimenpiteiden kustannusten avoin vertailu on tärkeää, koska se luo perustan myös toiminnan tehokkuuden parantamiselle. Kustannuksia vertailemalla päästään kiinni parhaisiin käytänteisiin, joita tulisi yleisesti suosia palvelutuotannon tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi.
– On pystyttävä myös pureutumaan siihen, miksi saman toimenpiteen tuottamisen kustannuksissa voi olla erittäin suuria eroja eri palveluntuottajien välillä. Kustannusten läpinäkyvyys on myös edellytys sille, että monituottajamallia voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla samalla huolehtien kilpailuasetelmasta, toteaa Lindén.
Paljon kritisoidusta sote-uudistuksesta löytyy kuitenkin myös paljon hyvää, toteaa yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavan Pihlajalinnan Pohjois-Suomen aluejohtaja Ville Valkama:
– On hyvä, että hoitoonpääsy perusterveydenhuoltoon ja hammashoitoon on lausuntokierroksella olevan esityksen perusteella nopeutumassa. Yksityinen sektori kykenee yhteistyössä tulevien hyvinvointialueiden kanssa mahdollistamaan sen, että suomalaiset saavat tarvitsemansa terveyspalvelut asetetussa määräajassa, toteaa Valkama.
Lisätietoja:
Mari Viirelä
Palvelusektorin johtaja
Oulun kauppakamari
Puh. 050 4822 305
mari.viirela(a)chamber.fi
