Pienellä lapsella on luonnostaan halu opetella uusia taitoja ja asioita. Lapsuudessa opitaan vuorovaikutustaitoja sekä luodaan perusteet ja asenne elinikäiseen oppimiseen koko loppuelämäksemme. Välillä tuntuu, että olemmeko aikuisiällä kadottaneet tämän innokkuuden ja taidon oppia ja omaksua uusia asioita, niin yksilö- kuin organisaatiotasolla.
Työtehtävät ja yhteiskunta muuttuvat ympärillämme, ja meidän on kyettävä omaksumaan ja oppimaan uusia taitoja pärjätäksemme. Entinen malli yhdestä tutkinnosta ja yhdestä työnantajasta on mennyttä. Meidän on kehityttävä sekä yksilöinä että organisaatioina panostamalla oppimiseen säilyttääksemme kilpailukykymme. Jotta elinikäistä oppimista tuettaisiin työelämässä optimaalisesti, on joustavuus avainasemassa.
Rakenteellisella tasolla elinikäinen oppiminen tarkoittaa osaamisen ekosysteemien luomista, vilkasta vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten kesken ja uudenlaista yhteistyötä eri koulutusasteiden ja koulutusta tarjoavien yritysten välillä, jolloin yritysten osaamistarpeisiin voidaan vastata joustavasti, räätälöityjen täsmäosaamista tukevien koulutusratkaisujen kautta. Tästä hyviä malliesimerkkejä ovat esimerkiksi Oulun yliopiston Jatkuvan oppimisen yliopisto –kokonaisuus (JOY) sekä Rastor-instituutti.
Oppimishalu ja sitä kautta osaamisen merkitys nousi esille ELY-keskuksen, Oulun kauppakamarin, OSAO:n ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tekemässä osaamistarvekyselyssä, jossa vastaajista 80 % koki vastavalmistuneilla motivaation ja oppimishalun tärkeämmäksi kuin ammatillisen osaamisen. Samoin 71 % vastaajista koki tarvitsevansa täysin uudenlaista osaamista, mutta vain 30 % oli täysin varmoja siitä, mistä löytää henkilöstölle sopivia koulutuksia.
Aika on työpaikoilla resurssi, josta on huutava pula, ja valitettavasti se näkyy usein perehdytyksessä ja siinä, kuinka paljon ajallisesti panostetaan henkilöstön kouluttautumiseen. Edellä viitatun osaajatarvekyselyn mukaan 78 % vastanneista yrityksistä tarvitsee lisäresursseja henkilöstön kouluttamiseen ja 87 % kertoi perehdyttämisen olevan haasteellista aikapulan vuoksi.
Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat osaamiselle olipa kyse kotimaisesta tai kansainvälisen osaajan avulla hankitusta osaamisesta. Osaajapulan vaivatessa eri toimialoja ja kohtaanto-ongelman kurittaessa työmarkkinoita osaamisen kehittämisen pitää kiinnostaa yrityksiä ja työntekijöitä. Ratkaisuja on tarjolla, vaikka valmiista tekijöistä olisi pulaa. Alueiden oppilaitokset eri koulutusasteilla ovat joustavia ja tarjoavat apua yrityksille osaamisen kehittämiseen. Myös TE-palvelujen täsmä- ja rekrykoulutukset ovat yritysten osaamistarpeita tukemassa.
Panostukset henkilöstön osaamiseen ja yritysten osaamistarpeisiin ovat ennen kaikkea investointi, jolla yritykset takaavat oman menestymisensä myös tulevaisuudessa.
Heidi Kemppainen, Oulun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan jäsen
Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
