Ohjelmistokehityksessä erilaisten koodaustyötä tukevien tekoälytyökalujen käyttö on osa tulevaisuutta. Kyseiset työkalut lisäävät tehokuutta ja luovat säästöä kustannuksissa. Tällaisina työkaluina voidaan mainita esimerkiksi GitHub Copilot.
Tällä hetkellä työkalujen käyttöä varjostaa kuitenkin epävarmuus oikeustilasta. Epävarmuus kohdistuu erityisesti kysymykseen omistusoikeudesta työn tulokseen sekä tästä seuraavaan mahdolliseen riskiin kolmannen tahon vaatimuksista esimerkiksi tekijänoikeusloukkausten perusteella. Viimeisen vuoden aikana on uutisoitu useista tekoälytyökalujen kehittäjiä vastaan Yhdysvalloissa nostetuista kanteista. Riski on siis todellinen – myös näiden työkalujen käyttäjien kannalta.
Hyödyt vs. riskit
Erilaisten sääntöpohjaiseen automaatioon perustuvien järjestelmien hyötyjä, tarvetta ja käyttöönottoa on jo useiden vuosien ajan perusteltu esimerkiksi sillä, että niiden avulla voidaan toteuttaa yksinkertaisia ja rutiininomaisia tehtäviä tehokkaasti ja samalla vapauttaa ihmisten työpanosta vaativampiin tehtäviin. Ilmeisten tehokkuus- ja kustannushyötyjen lisäksi mainittu voi lisätä myös työn mielekkyyttä.
Tehokkuus- ja kustannushyötyjä ei tulisi kuitenkaan tavoitella riskejä kaihtamatta ja asianmukaisen työntuloksen kustannuksella. Nykyisten tekoälytyökalujen osalta mainittu pitää entistä enemmän paikkansa.
Omistusoikeus työn tuloksiin
Nykyiset tekoälyjärjestelmät kykenevät entistä vaativampiin tehtäviin. Esimerkiksi ohjelmistokehitystyökaluksi tarkoitettu GitHub Copilot kykenee siihen syötetyn koodin perusteella ymmärtämään koodin kontekstin, ehdottamaan koodiin muutoksia sekä ehdottamaan kokonaan uusia koodirivejä. Lisäksi käyttäjä voi esimerkiksi kuvata haluamansa lopputuloksen luonnollisella kielellä, jolloin GitHub Copilot kykenee sen oman tietopohjan perusteella ehdottamaan ratkaisun koodina.
GitHub Copilot on GitHubin ja OpenAI:n yhteistyössä kehittämä tekoälytyökalu, joka hyödyntää toiminnassaan OpenAI:n Codexia. Tämä OpenAI:n Codex puolestaan perustuu yhtäältä OpenAI:n GPT-3 luonnolliselle syväoppimismallille ja toisaalta sen opetusdatana on käytetty GitHubin arkistoista ja muista julkisista lähteistä saatavaa koodia. Saatavuus julkisista lähteistä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koodi olisi vapaasti käytettävissä.
Juuri tähän perustuvat tällaisten tekoälytyökalujen käyttöön sisältyvät riskit – omistaako ohjelmistokehittäjä varmasti työn tuloksen, jos kehitystyössä on hyödynnetty tällaisia tekoälytyökaluja?
Riskien mitigointi
Teknologian ja oikeuden välisestä suhteesta puhuttaessa kuulee usein väitteen siitä, että lainsäädäntö laahaa innovaation perässä. Se voi toki joskus pitää paikkaansa, mutta toisinaan vastaukset löytyvät jo olemassa olevasta lainsäädännöstä tuomioistuimen suorittaman tulkinnan ja siitä johdetun
oikeusohjeen kautta. Esimerkiksi GitHub Copilotiin liittyen Yhdysvalloissa on jo marraskuussa 2022 nostettu ensimmäinen ryhmäkanne koskien väitettyjä tekijänoikeusloukkauksia.
Ohjelmistokehitystyötä tekevissä yrityksissä voikin herätä kysymyksiä siitä, onko omassa ohjelmistokehitystyössä oman lähdekoodin kannalta ”turvallista” käyttää tukena tällaisia tekoälytyökaluja. Toiseksi sekä ohjelmistokehittäjän että asiakkaan kannalta olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi omistusoikeus työn lopputulokseen, avoimen lähdekoodin käyttö ja kolmannen tahon vaatimuksia koskevat riskit.
Aika näyttää, kuinka Yhdysvalloissa tähän kontekstiin liittyvissä oikeudenkäynneissä käy. Erilaisiin tekoälymalleihin pohjautuvien työkalujen yleistyminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että sillä välin tekoälytyökaluja
hyödyntävien ohjelmistokehittäjien – tai tällaisten ohjelmistokehittäjien palveluita hankkivien – on syytä kiinnittää enenevissä määrin huomiota näihin tekijöihin ja toisaalta pyrkiä vähentämään mahdollisia riskejä asianmukaisin sopimusehdoin tai esimerkiksi hinnoittelun avulla.
Kirjoittajat:
Arttu Nurro ja Simo Kaartinen
Arttu toimii lakitoimisto Smartiuksessa lakimiehenä avustaen asiakkaita sopimuksissa sekä yritysjärjestelyissä. Lisäksi Arttu avustaa asiakkaita säännöllisesti riidanratkaisussa.
Simo toimii lakitoimisto Smartiuksessa osakkaana keskittyen erityisesti teknologia liitännäisiin sopimuksiin sekä yritysjärjestelyihin. Lisäksi Simo avustaa säännöllisesti suomalaisia kasvuyhtiöitä yhtiöoikeuteen
liittyvissä kysymyksissä.
