Miten voin hyödyntää budjetointia tuloskunnon rakentamisessa?


Alkuun on hyvä muistaa mieleen osakeyhtiölaissa oleva huolellisuusvelvoite. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Usein yhtiön etu, ellei yhtiöjärjestyksessä ole poikkeavaa mainintaa, on voitontuottaminen. Yhtiön johdon on siis huolellisella toiminnalla edistettävä voitontuottamistarkoitusta. Huolelliseen toimintaan kuuluu myös yrityksen talouden aktiivinen seuranta ja investointipäätöksien valmistelu. Koska huolellisuutta arvioidaan esimerkiksi konkurssitapauksissa käänteisellä näyttötaakalla, olisi hyvä dokumentoida talouden seuranta, budjetit ja ylipäänsä liikkeenjohdon päätökset.

Pohditaanpa budjetoinnin hyödyntämistä tuloskunnon rakentamisessa. Valitettavan usein budjetti tehdään vieläkin siten, että otetaan viime vuoden luvut ja arvotaan sopivalla kertoimella liikevaihdon kasvua ja kuluja. Todellisuudessa budjetin tulisi olla operatiivisen toiminnan suunnittelua, jossa numerot edustavat vain operatiivisen toiminnan suunnittelun lopputulosta. Esimerkiksi se, että numeroita pyöritellään Excelissä muuttamalla kasvunopeutta, käyttöpääoman kiertonopeuksia jne. ilman, että konkreettisesti kerrotaan, mistä saadaan uudet asiakkuudet kasvua varten tai miksi käyttöpääoman kiertonopeus kasvaa, on vain ”silmälumebudjetointia” ilman konkreettista todellisuuspohjaa.

Hyvä budjetti alkaa myyntibudjetista, jossa myynti puretaan mahdollisimman tarkkaan asiakkuuksiin tai jakelukanaviin tai muuhun sellaiseen, joka voidaan konkreettisesti tunnistaa myynnin lähteeksi. Toisin sanoen myyntibudjetti rakennettaan asiakasrajapinnasta lähtöisin. Kulubudjetti puolestaan rakennetaan perustuen myyntibudjettiin. Toisin sanoen kulut sopeutuvat tulojen mukaan eikä päinvastoin. Yleensä tulovirtoihin liittyy suurempi epävarmuus kuin kuluihin. Myös kulubudjettia ohjaa sama konkreettisuus kuin myyntibudjetin tekoa.

Budjetin teko on paljon muutakin kuin operatiivisen toimintasuunnitelman esittämistä numeerisessa muodossa. Budjetti on tapa sitouttaa henkilöstö tavoitteiden saavuttamiseen, se on työkalu eri vaihtoehtojen ja toimintatapojen kartoittamiseen ja sen avulla voidaan määrittää vastuuhenkilöt budjetin saavuttamisen eri osa-alueille.

Hyvään budjetointiin kuuluu myös ns. eroanalyysi. Kun toteutuneet tulokset poikkeavat ennakoidusta, on hyvä erotella, mistä se johtuu. Esimerkiksi yritys on saavuttanut budjetoidun liikevaihdon ja kiinteät kulut ovat olleet budjetoidun mukaiset, mutta silti tulos on jäänyt tavoitteistaan. Tähän saattaa olla syynä se, että myyntimäärä on ylitetty, mutta myyntihinta on jäänyt matalammaksi kuin budjetissa. Koska myyntihinnan muutokset vaikuttavat voimakkaammin tuloksentekokykyyn kuin myyntimäärän muutokset, jää tulos matalammaksi kuin budjetoitiin, vaikka liikevaihto ja kiinteät kulut olisivat budjetin mukaiset. Monelta yritykseltä jää esimerkiksi edellä mainittu selitys löytämättä, koska liikevaihtoa ei ole purettu eroanalyysissä myyntimäärään ja myyntihintaan.

Tule kuulemaan ja laskemaan lisää Hyvin suunniteltu budjetti -etäkoulutukseemme 10.10.2023! LUE LISÄÄ
————————————————————-

Kirjoittaja: KTT, DI Toivo Koski, Oy In-Hand Finland Ltd.
Koski on yritystalouden rautainen ammattilainen, hyvin käytännönläheinen ja erittäin innostava kouluttaja. Kauppakamarien koulutusvastaavat valitsivat Toivo (Topi) Kosken Kauppakamarin Vuoden 2015 Kouluttajaksi. Koski kouluttaa yritysjohtoa ja asiantuntijoita mm. strategisesta talousjohtamisesta ja taloudellisten riskien hallinnasta. Toivo Kosken koulutuksissa yhdistyy oivallisesti huikea käytännön kokemus ja vahva teoriaosaaminen.

Kategoriat:Talous, Elinkeinoelämä, Kilpailukyky, Työelämä, Investoinnit, Koulutus, Osaaminen, Palveluala