Vuonna 1993 perustetut EU:n sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista. Ne takaavat neljä vapautta eli tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaan liikkuvuuden koko EU:n alueella. Sisämarkkinoiden ansiosta vuotuinen vienti EU:ssa on noin viisinkertaistunut 30 vuodessa.
Palvelujen osalta sisämarkkinat ovat edelleen hajanaiset sekä sääntelyyn liittyvien että hallinnollisten esteiden vuoksi. Tästä Financial Times nosti hiljattain artikkelissaan esille esimerkkinä ranskalaisen leipurin, joka yritti 2000-luvun alussa saada ranskalaisen leipurimestarin tutkintonsa tunnustetuksi Saksassa. Yli 20 kirjeen ja 18 kuukauden jälkeen hän luovutti ja suoritti saksalaisen Bäckermeister-kokeen alusta asti.
Koko sisämarkkinan historiassa vain yhden ranskalaisen leipurin tutkinto on hyväksytty Saksassa. Tämä kuvastaa hyvin, miten pirstaleinen EU:n palvelujen sisämarkkina edelleen on. Kyse ei kuitenkaan ole mistään pienestä markkinasta, koska palvelusektorin osuus EU:n BKT:stä on noin 70 prosenttia.
Jäsenmaiden kansalliset säännöt rajoittavat yhä pääsyä noin 5 700 palvelutoiminnan ammattiin, jotka työllistävät lähes neljänneksen EU:n työvoimasta. Tärkeimpiä sääntelyyn liittyviä esteitä ovat oikeudelliset vaatimukset, jotka koskevat säänneltyjen ammattien harjoittamista ja tällaisia palveluja tarjoavia yrityksiä, sekä eri jäsenvaltioiden työ- ja verolainsäädännön erot.
Esimerkiksi Saksassa on leipurin ammatti mukaan lukien 53 käsityöammattia, jotka vaativat useamman vuoden kestävän mestarintutkinnon. Tämä vaatii tutkinnonsuorittajalta sekä rahaa että lähes poikkeuksetta myös saksan kielen taitoa. Saksan tiukoista kriteereistä kertoo jotain, että viime vuonna neljännes ulkomaisen pätevyyden tunnustamista hakeneista sai kielteisen päätöksen ja joka kymmenes joutui lisäkokeisiin. Koko EU:n alueella yli 90 prosenttia lähes miljoonasta tunnustamispyynnöstä johtaa myönteiseen tulokseen, vaikkakin menettelyt ovat edelleen liian usein monimutkaisia ja hitaita.
Meillä Suomessakin on parannettavaa ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisessa. Saksaan verrattuna Suomen tilanne on parempi, koska meillä on kaiken kaikkiaan noin sata ammattia, jotka vaativat tutkinnon tunnustamisen. Maailmassa, jossa me kilpailemme osaavasta työvoimasta muiden maiden kanssa, olisi Suomen kilpailuetu, jos tutkintojen tunnustamisesta tehtäisiin mahdollisimman helppo ja nopea prosessi.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
