Työ- ja elinkeinoministeriö on työstänyt kansallista työelämän kehittämisstrategiaa, jonka ajatuksena on antaa yhteinen suunta ja kehys kehittämistoiminnalle niin yhteiskunnan tasolla kuin yksittäisillä työpaikoilla. Yhteiskunnan tasolla strategia ohjaa työelämän kehittämistä ja siihen liittyvien resurssien suuntaamista ja sillä vaikutetaan tuleviin hallitusohjelmiin. Työpaikoilla kyse on tulevaisuuden työn rakentamisesta, tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen parantamisesta. Kehittämisstrategia on tehty tulevaisuuteen katsoen, jotta Suomessa olisi tuottavuudeltaan ja laadultaan hyvä työelämä vuonna 2035.
Jo pitempään on keskusteluissa ollut esillä osaava työvoima. Viime vuoden keväällä työn ja talouden tutkimuslaitos Labore julkaisi analyysin, jossa tarkasteltiin suomalaisyritysten tuottavuutta ja henkilöstön koulutusrakennetta. Keskeinen johtopäätös oli, että korkeakoulutettujen osuuden kasvu yrityksessä liittyy vahvasti tuottavuuden kasvuun. Loppuvuodesta 2025 Teknologiateollisuus ry julkaisi laajan osaajatarveselvityksen, jonka mukaan 74 prosenttia tulevien vuosien rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala, joten osaajatarpeeseen vastaamista pidetään viennin ja talouskasvun kannalta kriittisenä.
Julkisessa keskustelussa on esillä tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus jopa 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tällä hetkellä Suomi on OECD-maiden häntäpäässä, kun verrataan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää 30–34-vuotiaissa. Kuitenkin keskuskauppakamarin vuosittain tekemä kysely yrityksille osaajatarpeista osoittaa, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurin pula on ammatillisen koulutuksen suorittaneista osaajista. Tämä nostaa esille yhden keskeisen haasteen: korkean lisäarvon työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudun ulkopuolella on liian vähäinen.
Jotta tuottavuus kasvaa, on huolehdittava, että korkean osaamisen työpaikkojen määrä kasvaa samassa suhteessa kuin korkeakoulutettujen määrä. Kun yritykset siirtyvät kohti omia tuotteita, teknologiaa, ohjelmistoja ja vientiratkaisuja, niiden tarve korkeakoulutetulle työvoimalle kasvaa merkittävästi. Täten kaikki toimet, joilla tuetaan yritysten tutkimus-, suunnittelu-, ohjelmisto-, teknologia- ja kansainvälistä liiketoimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ovat askelia kohti tuottavuuden paranemista. Kun rinnalla kulkee työyhteisöjen hyvinvointi, niin työelämän kehittämisstrategia on muuttunut sanoista teoiksi.
Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
Tutustu myös:
Työelämän kehittämisstrategia – Työ- ja elinkeinoministeriö
Yritysten tuottavuus ja työvoiman korkeakouluosaaminen – Työn ja talouden tutkimus LABORE
