Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne heijastuu hyvinvointialueiden hankintoihin ja miten ne käyttävät ostopalveluita. Jo nyt hyvinvointialueet kamppailevat kulujen kanssa, eivätkä hallituksen suunnitelmat leikata rahoituksen tasoa tulevina vuosina helpota hyvinvointialueiden taloudellista painetta. Säästöpaineet vaikuttavat suoraan koko toimialaan ja sen markkinoihin.
Julkisen sektorin tehtävä ei perinteisesti ole kilpailla markkinoilla, vaan turvata palvelut tasapuolisesti. Vaikka Suomessa julkiset toimijat voivat jo nyt harjoittaa rajattua markkinaehtoista toimintaa, liittyy siihen kuitenkin kilpailuneutraliteettisääntöjä. Ajatuksena on, ettei julkinen toimija saa käyttää verorahoitusta tavalla, joka vääristää kilpailua yksityisiin yrityksiin nähden. Mikäli julkiset toimijat alkavat myydä palveluita, on syytä tarkastella, tapahtuuko toiminta samoilla pelisäännöillä kuin yksityisillä markkinoilla.
Tässä keskustelussa hinnoittelun läpinäkyvyys on keskeistä. Istuva hallitus on tehnyt toimia läpinäkyvyyden parantamiseksi, mutta työ on vielä kesken. Toinen näkökulma julkisen toimijan kilpaillessa markkinoilla liittyy piilotettuun julkiseen tukeen. Julkinen toimija käyttää usein verovaroin hankittuja laitteita, yhteisiä tietojärjestelmiä ja verovaroin ylläpidettyjä tiloja. Jos kustannuksia ei pystytä osoittamaan avoimesti, epäily kilpailun vääristymisestä jää helposti elämään, vaikka toimintaa perusteltaisiin tehokkuudella ja lisätuloilla.
Julkiset toimijat voivat perustellusti etsiä uusia tulonlähteitä tilanteessa, jossa talous on tiukilla. Se ei kuitenkaan saa tapahtua kilpailuneutraliteetin kustannuksella. Kysymys ei ole siitä, saako julkinen toimija tuottaa maksullisia palveluita, vaan siitä, voidaanko osoittaa avoimesti, että toiminta on aidosti markkinaehtoista.
Tämän vuoksi kustannusten ja hinnoittelun läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää. Jos palvelun hinta kattaa kaikki siihen liittyvät kustannukset, voidaan markkinaehtoista toimintaa arvioida samoilla perusteilla kuin yksityisen sektorin toimintaa. Läpinäkyvyys lisää luottamusta ja vähentää epäilyjä siitä, että julkisia resursseja käytettäisiin kilpailuedun saavuttamiseen.
Hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet eivät oikeuta luopumaan tasapuolisen kilpailun periaatteista. Päinvastoin juuri vaikeina aikoina on entistä tärkeämpää varmistaa, että markkinoilla toimitaan avoimesti, reiluilla pelisäännöillä ja kaikkien toimijoiden kannalta yhdenvertaisissa olosuhteissa.
Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
