Kuusamon aluetaloudessa joka viides euro tulee matkailusta. Kärsivällisesti kehitetty matkailualue pyrkii kasvamaan omien vahvuuksiensa ympärille ja hakee kasvua kansainvälisistä matkailijoista.
“Strategia on matkailun kehittämisessä valtavan tärkeä seikka. Se antaa kaikelle tekemiselle tavoitteen ja suunnan. Ruka-Kuusamo haluaa olla Pohjoismaiden paras outdoor-kohde vuonna 2030”, Ruka-Kuusamon Matkailu ry:n toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma sanoo.
Katetta on. Ruka-Kuusamo voitti Vuoden 2025 matkakohde -palkinnon ulkoilukategoriassa maailman suurimmilla matkailualan messuilla. Alueelta löytyy mm. neljä kansallispuistoa, upeat retkeilyreitistöt, huippuluokan hiihtokeskus ja monenlaista tekemistä nykyisin myös kesäaikaan.
Vahvuuksien kaupallistaminen on tärkeää
Rukan hiihtokeskus on auki noin 200 päivää vuodessa ja kahdeksana kuukautena vuodesta seudulla voi nähdä revontulia.
“Olemme pohjoisen matkailussa edellä Ruotsia ja Norjaa siinä, että olemme pystyneet kaupallistamaan paikalliset olosuhteet ja luonnonilmiöt. Matkailua on kehitetty niihin perustuvilla tuotteilla viimeiset 20–30 vuotta”, Haarma sanoo.
“Esimerkiksi jos halutaan järjestää vaikkapa lumikenkäsafari tai koiravaljakkoajelu, taustalla luontomatkailun infran on oltava kunnossa.”
Ruka-Kuusamo sopii omalla tavallaan hyvin osaksi Suomen maakuvaa: on rauhaa, puhdasta luontoa, paikallisia erikoisuuksia ruuasta saunoihin, toimiva infra, vastuullista matkailua ja turvallisuutta.
“Eivät kansainväliset pohjoisen-matkailijat välttämättä miellä tulevansa Suomeen, vaan Lappiin – vähän samalla tavalla kuin me menemme Kanarialle emmekä ensisijaisesti Espanjaan. Kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa me olemme samaa talven ihmemaata kuin Lappikin”, Haarma sanoo.
“Merkittävin viime vuosina tapahtunut muutos Suomen maakuvassa on se, että Lappi on tullut talvimatkailussa Suomen rinnalle omana asianaan.”
Yritysten ja alueen yhteistyötä
Matkavaraukset, lennot, majoitukset, ruokaravintolat, järjestetyt retket ja käytännössä kaikki mitä matkailija saa, on suunniteltu ja toteutettu monien yritysten yhteistyöllä.
“Moni saattaa luulla, että matkailualaa oppii matkailemalla, mutta ei se niin mene. Matkailu on pohjimmiltaan B2B-bisnestä”, Haarma sanoo.
Esimerkiksi Rukan Salonki Resort ei tee juurikaan kuluttajamarkkinointia.
“Käytämme paljon aikaa ja resursseja siihen, että tapaamme matkanjärjestäjiä ulkomailla ja rakennamme pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita heidän kanssaan. Henkilökohtaiset suhteet ovat meille erittäin tärkeitä, mutta hyödynnämme luonnollisesti myös muita markkinoinnin keinoja osana kokonaisuutta”, Salonki Resortin yrittäjä Marjo Määttä kertoo.
Ruka-Kuusamo Matkailu ry on alueen suurimpien matkailutoimijoiden ja Kuusamon kaupungin vuonna 2002 perustama yhdistys, joka edistää matkailua ja siihen liittyvää liiketoimintaa.
“Kaikki lähtee yhteistyöstä. Sitä tehdään paikallisten matkailualan yritysten lisäksi mm. ulkomaisten matkanjärjestäjien, lentoyhtiöiden, Kuusamon kaupungin, maakuntaliiton, kauppakamarin ja matkailualaa tukevien yritysten kanssa”, Haarma sanoo.
Hän istuu mm. Kuusamon kaupungin neuvottelukunnassa ja vuotuista hiihtolajien maailmancupin kisaa järjestävän Ruka Nordicin hallituksessa.
Rukan Salonki Resort on ollut mukana matkailuyhdistyksen toiminnassa sen alusta saakka. Määttä tietää pitkän linjan yrittäjänä, kuinka tärkeää monipuolinen yhteistyö on.
“Haarma on tuonut toimintaan lisää liiketaloudellista osaamista ja näkökulmaa.”
Joulubrittejä ja laskettelubrittejä
Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus Ruka-Kuusamon matkailijoiden yöpymisistä on noin kolmannes ja määrä kasvaa jatkuvasti. Suurin yksittäinen matkailijaryhmä ovat britit.
“Heitä on jopa tuplamäärä verrattuna muihin. Britanniassa on aktiivisia matkanjärjestäjiä ja pitkä historia alueella matkailussa – on joulubrittejä ja laskettelubrittejä”, Haarma kertoo.
Seuraavaksi eniten vieraita tulee Saksasta.
“Hollantilaisten matkailijoiden määrä on kasvussa ja alkaa olla jo lähellä saksalaisten määrää.” Salonki Resortin asiakaskunta taas tulee pitkälti Keski-Euroopasta.
“Asiakkaat saksankielisestä Euroopasta sekä Espanjasta ja Ranskasta ovat olleet mukana alusta sakka”, Määttä muistelee.
Venäjän matkailun tyssääminen sodan takia ei ole näkynyt juurikaan Salonki Resortissa. “He eivät olleet koskaan suuri asiakasryhmä meillä. Eikä muutenkaan kannata luottaa liikaa yhteen markkinaan.”
Hän ei ole huomannut, että Venäjän rajan läheisyys pelottaisi matkailijoita.
“Tärkeintä on turvallisuuden tunne.”
Ruka on saanut isännöidä pohjoismaisten hiihtolajien maailmancup-kisaa Ruka Nordicia vuodesta 2002 lähtien. Kun kansainvälisissä tv-kuvissa välkkyy tykkyluminen metsä Rukan upeissa maisemapanoraamoissa, se sykähdyttää varmasti eurooppalaisen syksyn kosteudessa.
“Sellaista näkyvyyttä ei oikeastaan rahalla saa”, Määttä sanoo.
“Matkailun kannalta Ruka Nordic ei ole pelkkä kisaviikonloppu, sillä ennen ja jälkeen kilpailun tulee mm. urheilijoita leireilemään Rukalle”, hän lisää.
Kolmannes kesämatkailijoita
Pohjoisen matkailuala on jo vuosia pyrkinyt luomaan kesästä toista vahvaa sesonkia talven oheen. “Nyt jo noin kolmannes matkailijoistamme on kesämatkailijoita ja kansainvälisten kesämatkailijoiden osuus touko-syyskuun kävijöistä kasvaa mukavasti”, Haarma iloitsee.
“Kasvun varaa on, vaikka kesäkohteena Ruka-Kuusamon alue on suurempi kuin Ylläs ja Levi yhteensä.”
Kuten Haarma totesi, omat erikoisuudet täytyy osata tuotteistaa. Seudulla tunnistettiin nopeasti sorateita suosivan gravel-pyöräilyn mahdollisuudet. Nykyisin löytyy gravel-tapahtumaa, järjestettyjä grave-retkiä ja vertaansa vailla oleva 900 kilometrin reitistö.
Jotkut tapahtumat ovat osoittautuneet jättipotiksi, vaikka alku ei ole ollut aina loistokas. Polkujuoksutapahtuma NUTS Karhunkierros vetää nykyisin tuhansia osallistujia kesän korvalla Rukan maisemiin. Ensimmäinen tapahtuma ei vielä kerännyt sankkoja joukkoja.
“Ihmettelimme muutaman muun yrittäjän kanssa, että keitähän nämä muutamat innokkaat oikein ovat, jotka lähtevät Karhunkierrokselle juoksemaan”, Määttä naurahtaa.
“Eikä kukaan olisi arvannut, minkälainen tapahtuma Karaokekarnevaalistakin tulee”, Määttä lisää.
Tuoreehkoihin kesän vetonauloihin kuuluu myös Suomen ensimmäinen tunturivuoristorata Ruka Coaster sekä Downhill Swim -alamäkiuintitapahtuma.
2020-luvulla rakentaminen tyssäsi yleisesti koko Suomessa, ja se näkyi myös Rukalla. Nyt on ilmassa huomattavaa piristymistä.
“Jos viimeisten viiden vuoden aikana Rukalle on investoitu 30 miljoonaa, niin seuraavan viiden vuoden aikana investoidaan 120 miljoonaa”, Haarma vertaa. Suuri osa summasta on ensi vuonna talvisesongin alkuun valmistuva Arinan uusi hotelli.
Taivaalta tavoitettava – lentoliikenne on elintärkeää
Ruka-Kuusamon matkailualueen kasvua ei ole laskettu aikoihin kotimaisen tai edes maata pitkin matkaavan kysynnän varaan. Matkailun kehittämisessä ja kansainvälistämisessä on nojattava lentoliikenteeseen.
”Saavutettavuus on tällä alueella pitkälti sama asia kuin lentoyhteydet”, Ruka-Kuusamon Matkailu ry:n toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma pelkistää.
Uusia lentoja talvikaudeksi
Keväällä tiedotettiin, että lentoyhtiö airBaltic aloittaa viisi uutta suoraa yhteyttä Euroopan kentiltä Kuusamon lentoasemalle, josta tulee talvisesongin ajaksi yhden airBalticin koneen tukikohta.
Jatkossa Kuusamosta pääsee suoraan myös Lontooseen, Manchesteriin, Berliiniin, Hampuriin ja Riikaan. Uudet yhteydet voivat tuoda yli 10 000 matkailijaa Ruka-Kuusamon alueelle.
”Nämä uudet lentoyhteydet ovat vahva osoitus alueemme kasvavasta asemasta kansainvälisillä markkinoilla”, Haarma sanoo.
Aiemmin Britanniaan ja Latviaan ei ole lennetty suoraan, mikä tuo kaksi uutta markkinaa suorien lentojen pariin. Jo aiemmin Kuusamoon on lennetty Frankfurtista, Düsseldorfista ja Zürichistä.
Viipymä ratkaisee
”airBalticin lentojen lisäksi myös Finnairin vuorot Kuusamoon ovat matkailun kannalta todella hyviä”, Rukan Salonki Resortin toimitusjohtaja Marjo Määttä kiittelee.
”Meidän kannaltamme sillä ei ole väliä, mistä matkailijat tänne tulevat. Pääasia, että olemme saavutettavissa”, Määttä sanoo.
Matkailualueen on tavallaan ansaittava suorat yhteydet ja kentälle laskeutuvat tilauslennot aina uudelleen. Jos tarjonta kiinnostaa matkailijoita ja matkanjärjestäjiä, lentoja kyllä tulee.
”Saavutettavuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä”, Haarma tietää.
Hän muistuttaa, että pelkkien lentojen ja Kuusamoon liikennöivien lentoyhtiöiden laskeminen ei vielä kerro koko totuutta.
”Yhtä tärkeää on matkailijoiden viipymä, eli montako yötä he viettävät alueella ja kuinka paljon he käyttävät matkailupalveluita.”
Saavutettavuus on sujuvuutta
Matkailualueen saavutettavuuden kehittäminen ei pääty siihen, kun lentokoneen renkaat ottavat kontaktin Kuusamon kiitotiehen.
”Yksi tulevaisuuden kehityskohteista on matkailijoiden joustava liikkuminen pohjoisen matkailukeskusten välillä. Esimerkiksi Rovaniemellä on paljon matkailijoita ja Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Rovaniemen ja meidän alueemme välille tarvitaan sujuva yhteys”, Haarma visioi.
Kuusamon lentokenttäkin vetäisi Haarman mukaan vielä enemmän.
”Siellä on kapasiteettipainetta oikeastaan vain muutamana päivänä vuodessa.”
