Vuodelle 2026 osuu poikkeuksellisen paljon veromuutoksia erityisesti tuloverotuksessa, mutta myös välillisen verotuksen puolella. Taustalla ovat hallituksen kevään puoliväliriihessä tekemät lukuisat päätökset veromuutoksista. Suurin osa muutoksista on tarkoitus saattaa voimaan jo ensi vuoden alusta alkaen.
Palkansaajien näkökulmasta ensi vuoden muutokset tuovat sekä verotusta keventäviä että kiristäviä muutoksia. Erityisesti työtulojen verotus kevenee työtulovähennyksen korottamisen ja ansiotuloveroasteikon kevennyksen myötä. Erityisesti suuremmilla tulotasoilla merkittävin muutos on ylimpien ansiotuloveromarginaalien leikkaaminen keskimäärin 52 %:iin nykyisestä 59 %:sta. Toisaalta kevennysten vastapainoksi verovähennyksiä ja verovapaita etuja karsitaan poistamalla palkkatuloja ansaitsevilta oikeus työhuonevähennykseen, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus ja työsuhdepolkupyöräedun verovapaus. Jälkimmäistä koskee tosin siirtymäaika, jonka mukaisesti verovapaus säilyy ennen 24.4.2025 sovituilla eduilla.
Myös yrittäjien näkökulmasta tärkeitä muutoksia riittää. Kohu osakevaihtojen ja holdingyhtiörakenteiden ympärillä on johtamassa ns. lex massimuijaan, jolla estetään osinkoverotuksessa keskeisen nettovarallisuuden kasvattaminen osakevaihdolla. Lausunnolla olleen ehdotuksen mukaan lähipiirin kesken osakevaihdossa hankitut osakkeet arvostettaisiin niiden alkuperäiseen hankintamenoon – joka voi usein olla nollakin – käyvän arvon sijaan sekä nettovarallisuuslaskelmalla että tuloverotuksessa luovutustilanteessa. Lisäksi muutos koskisi ensi vuodesta alkaen myös sellaisia osakevaihtoja, jotka on toteutettu 1.1.2017 tai sen jälkeen. Nähtäväksi jää, toteutuuko muutos ehdotetulla tavalla vai tuleeko siihen vielä lievennyksiä.
Yritysten kannalta positiivisia muutoksia ovat muun muassa osakevaihdon rahavastikkeen enimmäisrajaa koskevat lievennykset ja yrityskaupoissa usein käytettävän ehdollisen kauppahinnan tulo- ja varainsiirtoverokohtelua järkevöittävät muutokset. Lisäksi ensi vuodesta alkaen yrityksen työntekijälleen maksamat oikeudenkäyntikulut muuttuvat verovapaiksi silloin, kun oikeudenkäynti on aiheutunut työntekijän työtehtäviin liittyen. Ulkomaisten osaajien rekrytointia ulkomailta helpottaa se, että ns. avainhenkilölain mukaista palkkatulon tasaveroprosenttia alennetaan nykyisestä 32 %:sta 25 %:iin ja veroedun piiriin pääsevät tietyin edellytyksin myös Suomen kansalaisuuden omaavat paluumuuttajat.
Pääomatulojen verotusta keventää metsävähennyksen korottaminen nykyisestä 60 %:sta 75 %:iin. Perintöjen ja lahjojen verotusta keventävät hieman veronalaisuuden alarajojen nostaminen perinnön osalta 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjojen osalta 5000 eurosta 7 500 euroon.
Työn verotuksen keventämisestä aiheutuvien verotuottomenetysten kompensoimiseksi ensi vuonna moni välillinen vero, kuten virvoitusjuoma-, alkoholi- ja tupakkavero kiristyy tavalla, joka näkyy kuluttajan kukkarossa. Päinvastaiseen suuntaan vaikuttaa alennetun arvonlisäverokannan alentaminen 14 %:sta 13,5 %:iin ensi vuoden alusta.
Kirjoittaja: Tomi Viitala, KTT, johtava veroasiantuntija, Keskuskauppakamari.
Tomi on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Deloitte Oy:ssä, apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa, veroasiantuntijana Ernst & Young Oy:ssä, jossa hän toimi yritysveropalveluiden vetäjänä, ja valtiovarainministeriön vero-osastolla. Hän on lisäksi toiminut konserniverokeskuksen oikaisulautakunnan jäsenenä ja keskusverolautakunnan varajäsenenä vuosina 2008-2012. Tomilla on kauppatieteiden tohtorin tutkinto Turun kauppakorkeakoulusta.
