Vuoden alku on aina lupausten ja ennusteiden aikaa. Vuosi 2026 on osakeyhtiöille vähän kuin uusi kuntosalijäsenyys: aluksi kiristää ja hengästyttää, mutta lopulta huomaa, että kehitys tekee hyvää – ainakin jos pysyy ohjelmassa mukana. Yritysten toimintaympäristön haasteissa yhtiöiden hallituksilta odotetaan entistä parempaa kuntoa niin dokumentoinnissa, vastuullisuudessa kuin päätöksenteon huolellisuudessa.
Osakeyhtiön hallituksessa istuminen ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkä kunniatehtävä, vaan juridisesti vaativa tehtävä, jossa vastuu seuraa mukana joka kokoukseen. Osakeyhtiölain yleiset periaatteet – pääoman pysyvyys, voitontuottamistarkoitus sekä johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuus – muodostavat sen kivijalan, jonka varaan hallituksen vastuu rakentuu. Viime vuosien oikeustapaukset ovat tehneet selväksi, että yhtiön johdon on pystyttävä osoittamaan päätöstensä huolellisuus. Ennakoiva vastuunhallinta onkin vuoden 2026 tärkein lihasryhmä: selkeät roolit, toimiva raportointi ja kunnollinen dokumentointi toimivat kuin turvavaljaat – niitä ei huomaa ennen kuin niitä todella tarvitsee.
Vastuullisuus on noussut yritysten kilpailutekijöiksi. Kukaan ei odota pk-yrityksiltä satojen sivujen vastuullisuusraamattua, mutta selkeä viestintä siitä, miten yritys toimii ja millaisia riskejä se tunnistaa, on välttämätöntä. EU:n vastuullisuussääntely on ollut poliittisen väännön keskellä. Vaikka EU tulee keventämään vastuullisuusdirektiivien soveltamisrajoja, ei se poista sitä, että vastuullisuussääntelyn kehitystä on seurattava yhtä tarkasti kuin talouslukuja ja varmistettava, että yhtiön omat käytännöt ovat kunnossa riippumatta siitä, mitä Brysselissä päätetään. Markkinat, rahoittajat ja sopimuskumppanit odottavat luotettavaa vastuullisuustietoa. Riskien tunnistaminen, raportoinnin uskottavuus ja vastuullisuuden sisällyttäminen strategiaan ovat jatkossa johdon ydintehtäviä – ei lisäliitteitä, vaan osa hyvää hallintoa.
Verouudistusten värikkäin tapaus on varmasti ns. Lex Massimuija. Sääntelyllä puututtiin osakevaihtojärjestelyihin, joissa holding-yhtiön nettovarallisuutta kasvatettiin käyvän arvon avulla ja nostettiin tämän jälkeen kevyemmin verotettuja osinkoja. Jatkossa osakkeet arvostetaan osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon, mikä lopettaa nettovarallisuuden “pikakasvun” mutta ei romuta osakevaihtoa työkaluna.
Muutos osuu erityisesti yhtiöihin, joiden tase on kevyt mutta tuottoarvo korkea. Lisäksi lakia sovelletaan takautuvasti vuoteen 2017, mikä on herättänyt kritiikkiä verolainsäädännön ennakoitavuudesta. Silti osakevaihdot eivät ole katoamassa – niiden logiikka vain muuttuu, ja verohyötyjen sijaan korostuvat konsernirakenteen selkeyttäminen, riskienhallinta ja omistuksen järjestäminen.
Vuonna 2026 treenataan huolellisuutta – ei hauista. Ja se, joka pitää hallinnon lihakset kunnossa, jaksaa kyllä nostaa myös tulevien vuosien vastuun painot.
Kirjoittaja: Kirsi Karvonen | Partner, Asianajaja | Transaction Services
Eversheds Asianajotoimisto Oy
M: +358 50 5480730, kirsi.karvonen(at)eversheds.fi
eversheds.fi
