Kun katseet kääntyvät kohti 2020-luvun loppupuolta, on työelämän tekoälymurros entistä selvempi. Tekoäly tulee muuttamaan osaamistarpeita ja työnteon tapoja halusimme tai emme. Tekoälyn lisäksi keskeisiä ajureita muutoksessa ovat geotaloudellinen pirstoutuminen, taloudellinen epävarmuus, väestörakenteen muutokset ja vihreä siirtymä.
World Economic Forumin julkaisema Future of Jobs Report 2025 arvioi, että vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisesti katoaa noin 8 % nykyisistä työpaikoista. Samaan aikaan uusia työpaikkoja syntyy 14 %, kun vertailukohtana on nykyinen kokonaistyöllisyys. Tämä osoittaa, että työelämän muutokset eivät vähennä työpaikkojen määrää, vaan lisäävät työpaikkoja.
Edellä kuvattu tilanne edellyttää työpaikoilla osaamisen nostamista strategiseksi painopisteeksi. Yrityksen osaamistarpeet lähtevät aina strategiasta. Teknologian muuttaessa työn teon tapoja, on osaamisen kehittämiseen panostettava. Teknologisten muutosten tuoma hyöty tulee yrityksen käyttöön täysimääräisesti, kun osaaminen viedään yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi. Osaamisen strateginen tarkastelu auttaa hahmottamaan tulevaisuuden osaamisia ja varmistaa, että tulevaisuuden osaamistarpeisiin aletaan varautua riittävän ajoissa.
Vaikka osaaminen ja kompetenssit ovat yksilöissä, on yrityksen näkökulmasta oleellista, ettei osaaminen jumitu vain yksilöihin. Kun osaaminen on strategista, se näkyy yhteisöllisenä kyvykkyytenä hallita tuotannon prosesseja ja liiketoiminnan konsepteja. Yhteisöllisen kyvykkyyden rakentaminen edellyttää, etteivät yksilöt joudu taistelemaan asemastaan toisiaan vastaan. Tämä vaatii yrityskulttuuria, jossa yhteinen hyvä menee yksilön oman edun tavoittelun edelle tai laajemmin niin, etteivät eri organisaatiot taistele toisiaan vastaan, vaan ymmärtävät kokonaisuuden ja strategian merkityksen.
Osaamisen johtaminen näyttelee tärkeää roolia aina yritysten rekrytoinneista alkaen. Jo nyt yritykset kohtaavat tilanteita, ettei tarjolla ole kokemusta ja valmista osaamista. Näissä tilanteissa merkittäväksi valintakriteeriksi nousee, kenellä hakijoista on suurin potentiaali kehittyä huippuosaajaksi. Tämä rajakohta tuo yritykset ja koulutuksen tarjoajat yhteen. Kun koulutus tarjoaa riittävät valmiudet työn substanssiosaamisen osalta ja hyvät työelämän perustaidot, on yrityksille uusien ammattilaisten lähtötilanne suotuisa lähteä rakentamaan kyvykkyyksiä ja osaamista, joilla yritys pärjää kilpailussa.
Mari Viirelä, palvelusektorin johtaja, Oulun kauppakamari
