Suomen istuva hallitus on ylittänyt toimikautensa puolivälin. Tämän vuoden alussa iloittiin, kun hallitusohjelmaan kirjattu Pohjoisen Suomen ohjelma luovutettiin pääministeri Orpolle. Kaiken kaikkiaan ohjelma sisälsi 44 toimenpidettä kattaen kasvun ja uudistavat investoinnit, puhtaan energian, kestävän matkailun, osaamisen ja työvoiman saatavuuden, turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä saavutettavuuden. Jo alusta asti ohjelman toteutuksessa pohditutti, ettei ohjelmalle ollut korvamerkittyä rahaa. Sama tilanne oli Itäisen Suomen ohjelmalla, jossa painotukset ovat samat kuin Pohjoisen Suomen ohjelmalla.
Vajaassa vuodessa on kuitenkin saatu aikaan asioita, jotka ovat osa aluekehitysohjelmia. Lokakuussa ilmoitettiin yhteensä 16,1 miljoonan euron määrärahasta, joka on suunnattu alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen. Tästä rahasta kohdentuu neljäsosa Pohjois-Suomeen ja loput Itä-Suomeen. Valtion talousarvioesityksen täydentämisestä saatiin pohjoiseen hyviä uutisia, kun rahoitus henkilöjunaliikenteelle Tornio-Haaparanta-reitillä käynnistyy ensi vuonna. Samoin Liminka-Oulu kaksoisraiteen rakentaminen sai rahoituksen, josta 10 miljoonaa kohdentuu alkavalle vuodelle.
Jo aiemmin keväällä kasvuriihessä hallitus esitti 20 miljoonaa euroa Rail Nordica -hankkeelle eurooppalaisen raideleveyden suunnittelemisen ensimmäiseen vaiheeseen Suomen ja Ruotsin rajalta Kemiin. Saavutettavuudessa tärkeä päätös oli myös maakuntalentojen jatkumisen turvaaminen alkuvuoteen 2028 asti. Alueen suorien lomalentojen positiivisen kehityksen kannalta olisi toivottavaa, että maakuntalennot turvattaisiin vielä pitemmälle tulevaisuuteen johtuen toimialan pitkistä prosesseista.
TKI-investoinneista hyviä uutisia on tullut mm. Kajaanista, missä LUMI AI Factory -datakeskushanke etenee. Kevään kasvuriihessä hallitus päätti nostaa Fingridin investointikykyä miljardilla eurolla, jolla tuetaan puhtaan siirtymän investointeja varmistamalla sähköverkon riittävyyttä. Ensi vuoden alusta toimintansa aloittavat elinvoimakeskukset toivottavasti osaltaan nopeuttavat lupaprosesseja, jotta investoinnit eivät turhaan viivästy. Nähtäväksi jää, miten ohjelmaan kirjatut alueelliset investointitiimit onnistuvat toiminnallaan edistämään alueiden investointeja.
Vuoden 2026 aikana odotetaan konkretiaa matkailijamaksusta, joka on tarkoitus periä matkailijoilta. Maksu on yleinen useissa kohteissa ympäri maailmaa, ja peritään yleensä osana majoittumisen kuluja. Asia on sinällään kannatettava, mutta veromuotoisena ei voida taata tulojen kohdistuvan matkailutoimialan eduksi, mikä on maksunperimmäinen lähtökohta. Lisäksi pohjoismaiden yhteinen pohjoisten alueiden strateginen ohjelma odottaa konkretisoitumista. Erityisesti tällä on merkitystä, koska EU:n rahoitusta eurooppalaisen ydinverkon väylähankkeisiin on tarjolla vain rajat ylittävään liikkumiseen.
Työ elinvoimaisen pohjoisen eteen on siis hyvässä vauhdissa. Pohjoisen ja itäisen Suomen vahvistaminen vaatii pitkäjänteisiä päätöksiä myös tulevina hallituskausina. Työtä riittää yhä, ja vain johdonmukaisilla teoilla varmistamme alueille kestävän kasvun ja tulevaisuuden, joka luo hyvinvointia koko Suomelle.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
