Tekoäly on tullut organisaatioihin nopeasti ja sen vaikutuksia on pohdittu Oulun kauppakamarin digitalisaatiovaliokunnassa. Monessa yrityksessä sitä kokeillaan jo viestinnässä, asiakastyössä, taloushallinnossa, ohjelmistokehityksessä, dokumentoinnissa ja tiedon käsittelyssä. Seuraava kysymys on ratkaiseva: jääkö tekoäly yksittäisiksi kokeiluiksi vai viedäänkö se osaksi johtamista, prosesseja ja strategiaa?
Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain teknologiahanke. Se on ennen kaikkea johtamisen, toimintatapojen ja osaamisen kehittämisen kysymys. Organisaatioissa tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, jotta tekoälyn käyttö ei jää yksittäisten innostuneiden työntekijöiden varaan. On päätettävä, missä tekoälyä käytetään, millä periaatteilla, kuka vastaa sen käytöstä ja miten vaikutuksia mitataan.
Tekoälystä keskustellaan usein tuottavuuden näkökulmasta. Se on tärkeää, mutta ei yksin riitä. Jos tekoäly vähentää tiettyihin tehtäviin käytettyä aikaa, vapautuvaa aikaa ei pidä nähdä pelkkänä säästönä. Se tulisi suunnata oppimiseen, työn kehittämiseen, uusiin tehtäviin ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Muuten vaarana on, että teknologia lisää kiirettä sen sijaan, että se parantaisi työn mielekkyyttä ja vaikuttavuutta.
Käytännössä liikkeelle kannattaa lähteä arjen prosesseista. Missä työssä kuluu paljon aikaa tiedon etsimiseen, kokoamiseen tai dokumentointiin? Missä päätöksenteko kaipaa parempaa tilannekuvaa? Missä asiakkaalle voitaisiin tuottaa sujuvampaa palvelua?
Tekoäly pakottaa katsomaan organisaation omia prosesseja ja dataa rehellisesti. Tekoäly ei tuota arvoa tyhjiössä, vaan se tarvitsee käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa. Monessa organisaatiossa käyttöönotto voi paljastaa datan puutteita, järjestelmien siiloutumista tai epäselviä toimintatapoja. Tämä ei ole epäonnistuminen, vaan hyvä lähtökohta kehittämiselle.
Myös asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus on huomioitava. Kaikilla toimialoilla asiakkaat eivät vielä ole valmiita tekoälyavusteisiin palveluihin. Siksi sääntely, tietoturva, avoimuus ja vastuullisuus on otettava vakavasti.
Ratkaisu on käytännönläheinen. Jokaisen organisaation kannattaa tunnistaa muutama keskeinen prosessi, joissa tekoälyllä voi olla aitoa vaikutusta, käynnistää rajatut pilotit, mitata tulokset ja viedä parhaat opit johtamiseen. Samalla henkilöstölle on tarjottava koulutusta, tukea ja selkeät pelisäännöt.
Tekoälyä ei pidä jättää odottamaan täydellistä valmiutta. Kilpailukyky syntyy niissä organisaatioissa, jotka uskaltavat kokeilla, oppia ja uudistaa toimintaansa ajoissa.
Esa Pellikainen, Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja
