ISA 600 -standardin uudistus – mikä muuttuu ja miten se näkyy konsernitilinpäätöksen laatijalle?

Petri Isojärvi, Manager, Ernst & Young Oy.

Tilintarkastus on vastuullinen ja kokonaisvaltainen prosessi, jonka suorittaminen edellyttää eettisten, ammatillisten ja teknisten standardien soveltamista. Lisäksi tilintarkastajan tulee noudattaa työssään monia sääntöjä ja lakeja. Nämä standardit, säännöt ja lait takaavat tilintarkastuksen laadun ja luotettavuuden.

Yksi tilintarkastusalan peruspilareista ovat kansainväliset tilintarkastusstandardit eli ISA-standardit. Nämä standardit kattavat tilintarkastuksen suunnittelun, suorittamisen ja raportoinnin. Jotta ISA-standardit vastaisivat yhä paremmin nopeasti muuttuvaan globaaliin ympäristöön, päivitetään ja kehitetään uusia standardeja säännöllisesti. Viimeisin merkittävin muutos on konsernitilinpäätösten tilintarkastuksia koskeva ISA 600 -standardin päivitys. Päivitettyä standardia sovelletaan tilintarkastuksiin, jotka kohdistuvat 15.12.2023 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta laadittaviin konsernitilinpäätöksiin.

ISA 600 -standardi on suunniteltu ohjaamaan tilintarkastajia konsernien tilintarkastuksissa. ISA 600 -standardi korostaa konsernitilintarkastajan kokonaisvastuuta ja antaa viitekehyksen sille, miten tilintarkastajan tulisi suhtautua konserniyhtiöiden tilintarkastuksiin, joita ovat suorittaneet muut tilintarkastajat. Uudistetussa standardissa on tavoiteltu entistäkin riskilähtöisempää tilintarkastusta sekä painotettu konsernitiimin valvontaa ja vuorovaikutuksen lisäämistä tytäryhtiöiden tilintarkastajiin.

Entistä riskilähtöisemmän lähestymistavan painottaminen tarkoittaa keskittymistä olennaisen virheellisyyden riskin tunnistamiseen ja arviointiin konsernitasolla. Lisäksi standardi määrittelee, miten nämä riskit tulisi ottaa huomioon tytäryhtiöiden tilintarkastuksissa. Riskilähtöisemmän lähestymistavan myötä konsernitiimillä on laajempi kokonaisvastuu tilintarkastuksen suunnittelusta ja hallinnoimisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa tarkastuksen kohteena olevien tilien ja merkittävien tilinpäätökseen vaikuttavien tapahtumavirtojen yksilöintiä ja määrittelyä konsernitiimin toimesta. Ennen standardiuudistusta konsernitiimin laatima asianmukainen ohjeistus tytäryhtiön tilintarkastajalle keskittyi vain riskien sekä tilintarkastuksen olennaisuuden määrittelyyn. Uudistetun ISA 600 -standardin myötä tämä ohjeistus tulee olemaan huomattavasti aikaisempaa yksityiskohtaisempi ja yksilöidympi jokaiselle konsernin tytäryhtiön tarkastajalle.

Konsernitarkastajan lisääntynyt kokonaisvastuu konsernin osien tarkastuksen valvonnasta ja hallinnoimisesta velvoittaa konsernitiimiä keskittymään entistä enemmän tilintarkastuksen laadun varmentamiseen kaikilla konsernitarkastuksen tasoilla. Konsernitiimin on muun muassa varmistettava, että riittävät ja asianmukaiset resurssit osoitetaan toimeksiannon suorittamiseen kussakin asianomaisessa tytäryhtiössä. Lisäksi konsernitiimin on arvioitava tilintarkastuksen aikana, että riittävä tarkastusevidenssi on saatu kaikilta konsernitarkastuksen tasoilta. Jotta riittävä varmuus voidaan saada, voi tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että konsernitiimi käy läpi tytäryhtiötarkastajien tarkastusdokumentaatiota ja arvioi näin, että kaikkiin tunnistettuihin riskeihin on vastattu sekä olennaisiin tileihin on tehty asianmukaiset tarkastustoimenpiteet konsernitilinpäätöksen lausunnon tueksi. Nämä toimenpiteet edellyttävät aiempaa enemmän dokumentointia ja lisäävät siten tilintarkastuksen tarvitsemaa aikaa.

Valvonnan ja hallinnoinnin lisäksi ISA 600 korostaa tehokkaan ja vuorovaikutteisen viestinnän tarvetta konsernitiimin ja tytäryhtiöiden tilintarkastajien välillä koko tilintarkastuksen ajan. Vuorovaikutuksen tarve korostuu erityisesti konserneissa, joissa on monia erilaisia tapahtumavirtoja ja kompleksisia yhtiöitä. Tytäryhtiöiden tilintarkastajien ja johdon laajempi avustaminen ja osallistuminen konsernitiimin työhön voi olla tarpeen, jotta konsernitiimi voi tunnistaa ja arvioida kaikki olennaisen virheellisyyden riskit jokaisella konsernin eri tasolla. Tämä lisää kommunikaation tarvetta tilintarkastuksen suunnittelun, suorittamisen ja raportoinnin vaiheissa. Säännölliset keskustelut sekä mahdolliset konsernitiimin vierailut ovat esimerkkejä tehokkaasta vuorovaikutuksesta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Miten nämä muutokset näkyvät sitten itse konsernitilinpäätöksen laatijalle? Konsernitiimi ottaa niin sanotusti tiukemman otteen tilintarkastuksen ratista. Konserni saa entistä räätälöidympää ja riskeihin perustuvampaa tilintarkastusta, sillä riskien määrittelyssä otetaan huomioon kaikki konserniyhtiöiden olennaiset tilit ja tapahtumavirrat konsernitiimin toimesta. Konsernitiimi ottaa suuremman kokonaisvastuun koko tilintarkastuksesta ja konsernin johto saa keskitetysti raportoinnin kaikilta olennaisilta konsernin tasoilta. Havainnot ovat entistä yksityiskohtaisempia ja merkityksellisempiä ja ne saadaan tuotua esille aikaisempaa ajantasaisemmin. Näin tilintarkastuksen laatu sekä konsernijohdon päätöksenteko paranevat.

Kirjoittaja: Petri Isojärvi, Manager, KHT/APA, Assurance, Ernst & Young Oy,
+358 400512909, petri.isojarvi(at)fi.ey.com

Kategoriat:Lainsäädäntö, Talous, Elinkeinoelämä