Oulun kauppakamari valmisteli mallin menettelyn nopeuttamiseksi
Pohjois-Suomen AVI:ssa on käsiteltävänä noin 70 prosenttia Suomen teollisista investoinneista, joista huomattava osa on suurhankkeita. Nykyään käytännössä kaikista teollisuuden ympäristöluvista valitetaan, mikä aiheuttaa useimmiten vuoden tai kahden viivästyksen investoinnin aikatauluun. Tämä johtaa muun muassa hankkeita varten rakennetun projektiorganisaation ja osaamisen ajoittaiseen ”alasajoon” ja merkittäviin lisäkustannuksiin. Rahoittajien näkökulmasta viive aiheuttaa suurta riskiä ja tuottamattomuutta sijoitukselle, minkä johdosta Suomi menettää houkuttelevuuttaan sijoitusmaana.
– Meillä Suomessa ympäristölupamenettelyt tehdään laadullisesti korkeatasoisesti ja tuotannon ympäristökuormitukset huomioidaan teknisillä ratkaisuilla. Erityisenä haasteena on lupaprosessin aikataulu ja sen sovittaminen teollisen investoinnin muihin kehitysvaiheen aikatauluihin. Nykyisellä toimintatavalla lupaprosessi muodostaa investointiprojektin aikataulun kriittisen polun, taustoittaa AFRY:n Vice President Jouni Honkala.
– Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristölupaprosessit, joissakin tapauksissa myös kaavoitus, kestävät ajallisesti lähes poikkeuksetta niin kauan, että investointi olisi muuten valmis toteutuspäätöstä ja eteenpäin menoa varten, mutta omistajien ja rahoittajien vaatima yksi tärkeä osa, lainvoimaiset luvat puuttuvat, jatkaa Honkala.
Honkalan mukaan lisäksi epävarmuutta lisää se, että nykytilanteessa teollisen investoinnin ympäristöluvista lähes poikkeuksetta valitetaan hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen sekä se, että oikeusasteet ovat muuttaneet lupaviranomaisen päätöksiä.
– Tämä entisestään kasvattaa lupaprosessin ja investoinnin kehitysvaiheen aikatauluvääristymää, koska investoijan on lupariski minimoidakseen odotettava eri oikeusasteiden päätös. Investoinnin kehitysvaiheen ja lupaprosessien aikataulut tulisi saada kohtaamaan toisensa, sanoo Honkala.
Oulun kauppakamarin suurhankevaliokunta on tehnyt konkreettisen prosessimallin, jolla nykyistä ympäristölupamenettelyjen prosessia voidaan sujuvoittaa ja nopeuttaa huomattavasti. SSAB-konsernin ympäristöjohtajan Harri Leppäsen mukaan malliin kuuluvat muun muassa ennakkolupamenettely, jossa määritetään ennakkoluparaja-arvot sekä yhtäaikaisesti ympäristölupaprosessin kanssa tapahtuva valitusprosessi. On arvioitu, että menettelyjen nopeuttamisella toiminnan aloitus voi aikaistua jopa kahdella vuodella.
– Lisäksi on tärkeää eri viranomaistahojen koordinointi, jotta kaikki muutkin luvat kuin ympäristölupa (mahdolliset luvat TUKESilta, rakennusluvat, kaavoitukselliset asiat jne.) etenevät rinnakkain, eivätkä peräkkäin. Loppukaneettina voidaan todeta, että tällaisessa ennakkolupaprosessissa investori tietenkin kantaa riskin siitä, että mahdollisesti ympäristölupaa ei lopulta voidakaan myöntää. Ennen tämä ei olisi tuntunut kovin merkittävältä riskiltä, mutta Kuopion sellutehtaasta tuli varoittava esimerkki, korostaa Leppänen.