Yksi aikamme suurista trendeistä on, että maailmanlaajuinen kilpailu kaikkien alojen työntekijöistä ja osaajista kiristyy. Suuressa kuvassa tarvitsemme työntekijöiksi kaikki alueen työikäiset ihmiset, mutta sen lisäksi on välttämätöntä saada lisää työvoimaa alueen ulkopuolelta ja muista maista. Suoranaista tunkua Suomeen ja pohjoiseen ei maailmalta mitään tekemättä ole, ja siksi meidän on tehtävä rohkeita päätöksiä, joilla alueen hyvää identiteettiä – pohjoista lumovoimaa – rohkeasti vahvistetaan ja sitten alleviivataan sekä markkinoidaan. Tulevaisuudessa pohjoisen lumovoima onkin parhaimmassa tapauksessa synonyymi rohkealle omalle identiteetille ja kansainvälistymiselle.
Menestyksekäs alueen kansainvälistyminen edellyttää myös nykyistä voimakkaampia panostuksia työn perässä tulevien osaajien ja heidän perheidensä sujuvaan maahantuloon ja integroitumiseen pohjoiseen yhteiskuntaan. Osaajilla on vaihtoehtoja ja jos he eivät koe itseään täällä tervetulleeksi, he löytävät kyllä tiensä muualle.
Toisaalta meillä ei ole varaa hukata nuoriamme tukikierteeseen tai kouluttautumiseen aloille, joilla työllistymisen mahdollisuudet ovat heikot. Siksi ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä on parannettava. Työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin erilaisilla tuilla elämisen, ja kun näin ei nyt ole, tukijärjestelmiä on uudistettava. Syrjäytymisen välttämiseksi tarvitaan toimia, joilla varmistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävät perustaidot elämässä ja työelämässä pärjäämiseen.
Oulun kauppakamarin olemassaolon tarkoitus on edistää alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Vuonna 2023 toiminnan painopisteitä ovat työvoiman lisäämisen ohella investointien saaminen alueelle sekä saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn parantaminen.
Tärkeää on saada tieliikenteeseen uusi liiketoimintaan perustuva rahoitusmalli ja ylipäänsä nostaa infrarahoituksen tasoa. 12-vuotisen liikenneohjelman kriteereitä on tarkasteltava uudelleen mm. vientikuljetusten ja suurhankeinvestointien näkökulmasta. EU-rahoitusta on Suomessa hyödynnetty liikenneinfran parantamisessa aivan liian vähän, ja sitä on tehostettava. Alueemme väylähankkeiden kärkenä on TEN-T -verkkoon kuuluvien pääradan ja VT4:n palvelutason nosto tavoitetasolle – raidepuolella kärkenä on saada kaksoisraide Ylivieska-Oulu -osuudelle.
Pohjoisen Suomen investointipotentiaali erityisesti vihreän siirtymän hankkeisiin on huima, sillä jopa 70 % luonnonvaroihin perustuvista suurteollisuuden investoinneista sijoittuu Pohjois-Suomeen. Yhtenä hidasteena investointien tiellä ovat pitkään olleet kankeat kaavoitus- ja luvitusprosessit, jotka ovat onneksi osin parantuneet. Kokonaisuudessaan prosessit ovat edelleen liian hitaita. Näiden prosessien lyhentämiseksi ja sujuvoittamiseksi pitää tehdä töitä myös jatkossa.
Töitä siis riittää ja samaan aikaan toimintaympäristössämme on paljon epävarmuuksia. Suuri kysymysmerkki on sähkön hinnan kehitys. Yhtenä vaihtoehtona esitetty hintakatto on huono ratkaisu sähkön suuresta kysynnästä ja tuotantovajeesta johtuvaan ongelmaan. Hintaa alentamalla sähkön kysyntä lisääntyy, vaikka tarjonta on niukkaa, ja hinta nousee entisestään niille, jotka eivät ole hintakaton piirissä. Mahdollisessa tukimallissa olennaista on varmistaa, että energian säästöä ja sähkönkulutuksen ajankohtaa koskevat kannusteet säilyvät.
Erja Sankari
Oulun kauppakamarin puheenjohtaja
