Lapin kauppakamari ja Oulun kauppakamari kirjoittivat avoimen kirjeen valtioneuvostolle 24.9.2025, ja sitä ennen kauppakamarit, kuten lukuisat muutkin tahot ovat ajallaan ottaneet kantaa lausunnoin sekä kaivosveroluonnokseen että kaivosalan sähköluokan nostoluonnokseen virallisen lausuntopalvelun kautta. Kaivosalan etujärjestö on informoinut säännöllisesti alan yritysten näkemyksiä niin poliitikoille kuin virkamiehillekin. Tietoa on ollut jaossa korotusten epäkohdista, vaikutuksista sekä tahtotilasta yhdessä alan kanssa miettiä ratkaisuehdotuksia.
Viimeksi kaivosala julkisti perjantaina kyselytutkimuksen, jossa alan Suomessa toimivilta yrityksiltä on kattavasti kysytty tiedossa olevien muutosten vaikutuksia yrityksille kustannusten nousuna juuri nyt, ja vaikutuksina kaivosten käyttöikään ja uusien investointien kannattavuuteen ja investointipäätöksiin. Kaikkinensa on siis kyse laajemmin kansantalouden, aluetalouksien, yritystalouden ja yksittäisten veronmaksajien negatiivisista vaikutuksista.
Lakiluonnokset ovat edenneet eduskuntakäsittelyyn, ja lehtitietojen mukaan esimerkiksi verojaostossa tullaan kuulemaan asiantuntijoita. Nyt tarvitaan kuulemisen perusteella myös rohkeutta muokata kaivosveroluonnosta sekä sähköveroluokan korottamista yhdessä alan ja aluetoimijoiden asiantuntemuksella. Kyse veronkantona ei ole kuin 70 miljoonaa euroa vuodessa, mutta se kohdistuu tuotantoon, eikä liikevoittoon. Esitetyllä mallilla riskeerataan todella suuresti alan toimijoiden mahdollisuutta toimia kilpailukykyisesti. Tappiotakin tekevää yritystä verotetaan lisää.
Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan seuraavien 10 vuoden aikana tullaan tekemään yli 10 miljardilla eurolla investointeja kaivostoimintaan ja jatkojalostukseen. Näistä kaksi kolmasosaa arvioidaan peruuntuvaksi vero- ja tukimuutoksien seurauksena. Arvion mukaan vero- ja tukimuutoksien myötä henkilötyövuosia menetetään noin 28–40 tuhatta (htv). Verotulojen menetykseksi arvioidaan 1,7–2,4 miljardia euroa sisältäen vaikutukset olemassa olevaan toimintaan ja 10 vuoden päähän suunniteltuihin investointeihin. Kaivosteollisuus ry:n lisäksi kyselytuloksia ovat olleet arvioimassa Metallinjalostajat ry, Akkuteollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.
Lopuksi on syytä nostaa vielä esille kaivosveron osalta kuntien näkökulma. Kaivosveroluonnoksen mukaan kaivospaikkakuntienkin asema kaivosveron kannossa on heikkenemässä. Vuoden 2024 alusta voimassa olleen lain mukaan kaivospaikkakuntien osuus matalammasta veronkannosta on ollut 60 prosenttia ja valtion 40 prosenttia.
Nyt olevassa luonnoksessa esitetään radikaalia muutosta siten, että kunnille jaetaan veronkannosta 20 prosenttia ja valtiolle 80 prosenttia. Hallitusohjelmassa on kirjattu vihreän siirtymän lisäksi, joihin vastuullisesti toimivia kaivosalan yrityksiä tarvitaan, myös Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmat. Kaivosalaa koskevat verojenkorotukset ovat tällaisinaan märkä rätti päin näitäkin alueellisia ohjelmia! Vielä ehditte eduskunnan verojaostossa löytämään kestävämmät ratkaisut yhdessä alan kanssa.
Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
