EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kirjoitti 30.3.2026 Helsingin Sanomien Vieraskynä-tekstissään otsikolla ”Energiakriisi tarjoaa Suomelle kasvun mahdollisuuksia” painavia viestejä kansallisen päätöksenteon avuksi. Tekstissään hän viittasi myös EK:n ja Teknologiateollisuuden tuoreeseen raporttiin ”Kasvua kriisinkestävyydestä”, ja siinä nostettuihin konkreettisiin investointikohteisiin sekä niiden toteuttamiseen liittyviin prosesseihin ja näkökulmiin mm. energiaverotukseen sekä investointien lupaprosessien sujuvuuteen.
Oulun kauppakamarin mielestä toimitusjohtaja Häkämiehen viestit ovat erittäin ajankohtaisia ja ovat yhtenevät myös kaikkien Suomen kauppakamareiden 13. maaliskuuta julkistaman teollisuus- ja energiaselvityksen johtopäätösten kanssa. Johtopäätöksissä todetaan, että Suomi voi kasvattaa bruttokansantuotettaan kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa, jos energiasiirtymään liittyvät teolliset investoinnit saadaan toteutumaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa sähköverkkojen rakentamista. Pohjois-Suomessa potentiaalisia hankkeita on lähes 100 miljardin euron arvosta.
Suomen kauppakamarien ja Destian julkistama teollisuus- ja energiaselvitys varoittaa, että investoinnit eivät tule itsestään – pääomat hakeutuvat sinne, missä on puhdasta sähköä ja siirtokapasiteettia varmasti saatavilla. Suomeen suunnitteilla olevat teolliset investoinnit kohdistuvat erityisesti data-, bio-, energia-, mineraali- ja vetytalouteen. Kaikkia yhdistää valtava puhtaan sähkön tarve.
Toisaalta Suomen teollisuuspolitiikan tulee olla ennustettavaa! Vuoden 2026 alusta ennustettavuutta taklattiin pahemman kerran mm. kaivannaisteollisuuden mineraaliveron moninkertaistamisella ja kaivannaisalan sekä datakeskusten sähköveroluokan suunnitelluilla nostoilla. Myös uuden sujuvoittamista tavoittelevan Lupa- ja valvontaviraston alkuun liittyy epävarmuutta aiheuttaneita tekijöitä, kuten digitaalisten palveluiden ruuhkautuminen ja alueellisen yhteistyön etääntyminen. Paikallisen teollisuuden ja paikallisen toimintaympäristön tuntemus teollisuuslaitostarkkuudella on kaiken a ja o.
Toistaiseksi Suomen energiajärjestelmä ja siirtoverkot ovat kilpailijamaita, kuten Ruotsia, Saksaa ja Alankomaita, paremmassa kunnossa. Näissä maissa verkkojen kapasiteetti on jo muodostunut investointien pullonkaulaksi. Merkkejä vastaavista haasteista on kuitenkin jo Suomessa. Jos verkkojen rakentaminen ja lupaprosessit eivät pysy investointien tahdissa, etumatka voi kadota nopeasti. Suomen talouskasvulle on jo riittävästi rajoittavia tekijöitä – sähköpula ei enää saa tälle listalle nousta. Tarvitsemme pitkän aikavälin ennustettavan näkymän pääomien houkuttelemiseksi.
Mitä nyt pitäisi tehdä? Selvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä:
- sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
- lupaprosessien sujuvoittaminen
- energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
- ja teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa
Energiasiirtymä ei ole kuluerä, vaan kasvustrategia. Mitä enemmän saamme investointeja ja vientiä Suomeen, sitä enemmän syntyy kotimaista arvonlisää, työpaikkoja ja verotuloja. Se vahvistaa julkista taloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Nyt ratkaistaan, kasvatammeko Suomen taloutta vai katsommeko sivusta, kun kasvu syntyy muualla.
Kirjoittaja: Varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen, Oulun kauppakamari
Suomen teollisuus ja energiatarpeet -raportti
