Kuva: Outokumpu on Euroopan suurin ruostumattoman teräksen valmistaja. Yhtiön Tornion tehdas on sen suurin ruostumattoman teräksen tuotantolaitos. Kuva: Antti Ullakko / Yle
YLE/PETTERI LINDHOLM
Outokumpu käyttää sähköä lähes yhtä paljon kuin koko Helsinki. Yhtiö haluaa ydinvoimaa, jotta se saa päästötöntä sähköä myös tuulettomina päivinä.
Teräsyhtiö Outokumpu ja energiayhtiö Fortum alkavat selvittää mahdollisuutta rakentaa Suomeen pienydinvoimala.
– Haemme päästötöntä sähköä, joka auttaa meitä saavuttamaan ilmastotavoitteemme, Outokummun toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo.
Yhtiöt arvioivat selvityksessä yhteistyömalleja, pienydinvoimalan teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä sekä sääntelyä. Malinen sanoo tavoitteeksi, että näihin kysymyksiin löydetään vastaus parin vuoden sisällä.
Pienydinvoimalan sijoituspaikkana selvitetään etenkin Outokummun Tornion terästehtaan lähialueita.
– Optimaalisimmin voimala on lähellä sitä tuotantolaitosta, missä sähköä käytetään, Malinen sanoo.
Fortumin ydinvoiman jatkokehityksestä vastaava johtaja Matti Kattainen toteaa, että teollisuudella on hyvin tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä.
– Haluamme vastata pohjoismaisen teollisuuden puhtaan energian tarpeeseen. Parhaiten tämä voidaan saavuttaa yhteistyöhankkeilla asiakkaiden kanssa.
Ydinvoima turvaa tuulettomat päivät
Outokummulle pienydinvoimalan kaltainen päästötön energiaratkaisu on tärkeä kahdella tavalla: se vähentää päästöjä ja tuo yhtiölle kustannuskilpailukykyistä sähköä.
– Olemme Suomen suurin sähkönostaja. Sähkö on metallin ohella meille tärkein tuotantopanos, toimitusjohtaja Malinen sanoo.
Tuulivoimatuotanto kasvaa Suomessa valtavaa vauhtia. Malinen toteaa, että teollisuudelle tuulivoima ei kuitenkaan yksin riitä päästöttömän energian lähteeksi. Ydinvoimalla yhtiö haluaa turvata tuulettomien jaksojen sähkönsaannin.
– Meidän tarve liittyy siihen, että me tarvitsemme sähköä tasaisesti ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden.
SMR-voimalat ovat ydinvoiman tulevaisuus
Pienydinvoimalat eli SMR-voimalat (small modular reactor) ovat niin sanotusti modulaarisia, tulevaisuuden ydinvoimaloita.
Modulaarisuus tarkoittaa sitä, että voimala valmistetaan pääosin sarjatuotantona tehtaissa ja kootaan sijoituspaikalla. Näin on tarkoitus välttää perinteisiin, suuriin ydinvoimaloihin liittyvät uniikkirakentamisen ongelmat ja alentaa laitosten hintaa, Fortumin Matti Kattainen selostaa.
– Se tarkoittaa lyhyempiä rakentamis- ja käyttöönottoaikoja, mikä on ollut haasteena suurissa laitosyksiköissä.
Kattainen sanoo, että pienydinvoimaloiden kapasiteetti on tyypillisesti enintään 300–500 megawattia. Vertailuksi: Olkiluoto kolmosen kapasiteetti on 1600 megawattia.
Sähkön lisäksi reaktoreilla voidaan tuottaa samalla lämpöä ja höyryä. Outokummulla on käyttöä kaikille kolmelle.
Parasta osviittaa Fortumin ja Outokummun hankkeen aikataulusta saa maailmalta.
– On odotettavissa, että ulkomailla ensimmäiset läntiset SMR-laitokset ovat toiminnassa tulevan vuosikymmenen vaihteen tienoilla, Kattainen sanoo.
Kattainen toteaa, että jos Fortumin ja Outokummun hanke etenee, voimala voisi toteutua karkeasti arvioiden kymmenen vuoden kuluttua.
Fortum on selvittänyt pienydinvoimaloiden mahdollisuuksia viime syksystä lähtien. Yhtiö on jo aiemmin sopinut yhteistyöstä muun muassa Helenin, ranskalaisen EDF:n ja ruotsalaisen Känfull Nextin kanssa. Tällä viikolla Fortum kertoi käynnistäneensä yhteistyön pienreaktoreja valmistavan Rolls-Roycen kanssa.
Terästuottajat kiirehtivät pienentämään päästöjään
Vähäpäästöisen teräksen kysyntä on voimakkaassa kasvussa, kun esimerkiksi auto- ja kodinkoneteollisuus pyrkii vähentämään päästöjään koko tuotantoketjunsa varrelta.
Hiilettömän ja vähähiilisen teräksen kysyntää kasvattaa myös päästöoikeuksien kallistuminen. Nykyisin hiiletön ja vähähiilinen teräs on fossiilista terästä kalliimpaa, mutta hintaero kavenee, kun päästöoikeuden hinnat nousevat. Fossiilista terästä valmistavat siis joutuvat pulittamaan jatkossa päästöistään suurempaa hintaa.
Teräsyhtiöille päästöjen vähentäminen on kuitenkin hankala tehtävä. Terästuotannon prosessit aiheuttavat mittavia päästöjä.
Hiiliterästä valmistavissa yhtiöissä pyritään päästöttömyyteen vedyn käytöllä. Outokummun päätuotteen, ruostumattoman teräksen valmistuksessa tarvitaan kuitenkin niin korkeita lämpötiloja, että vetyteknologioilla niihin ei päästä vielä muutamaan vuosikymmeneen.
Outokummulla on kolme pääasiallista keinoa vähentää päästöjä.
Metallin jalostuksessa tarvittavaa koksia yhtiö suunnittelee valmistavansa jatkossa vähähiilisemmästä biomassasta, mikä korvaisi ulkomailta tuotavaa kivihiilestä valmistettua koksia. Lisäksi Outokumpu supistaa päästöjään runsaalla romumetallien käytöllä.
Kolmas keino koskee yhtiön käyttämää sähköä, jota sillä kuluu Euroopan toiminnoissa vuosittain yli neljä terawattia. Se vastaa suunnilleen koko Helsingin vuotuista energiankulutusta.
– Siksi pyrimme huolehtimaan siitä, että käyttämämme sähkö on mahdollisimman vähäpäästöistä – mieluiten päästötöntä, Malinen sanoo.
Juuri tähän yhtiö tähtää nyt julkistetulla pienydinvoimahankkeella.
Lähde: https://yle.fi/a/74-20023567
