Jo muutaman vuoden on näyttänyt siltä, että talouskasvun pohja olisi saavutettu, mutta välillä se on tuntunut puolankalaiselta välipohjalta. Nyt Suomen talous on vihdoin kääntynyt kasvu-uralle.
Muutosta vahvistavat monet kovat mittarit, kuten BKT:n kasvu viimeisen kolmen vuosineljänneksen aikana lähes kaksi prosenttia ja koko kevään ja alkukesän jatkunut Teknologiateollisuuden suhdannetilanteen paraneminen. Uusien tilausten kertymä kasvoi ja tilauskannat vahvistuivat. Kasvanut kysyntä näkyy vähitellen myös valmistavan teollisuuden henkilöstömäärissä.
Myös tuore Elinkeinoelämän suhdannebarometri vahvistaa tilannekuvaa, kun näkymät lähikuukausille ovat kirkastuneet kaikilla päätoimialoilla. Tuotannon kasvun arvioidaan jatkuvan melko ripeänä koko loppuvuoden, ja myös henkilöstön määrän pitkään jatkunut lasku kääntyisi loivaksi nousuksi.
Käännettä voi pitää erinomaisena osoituksena suomalaisen elinkeinoelämän resilienssistä ja muutoskyvykkyydestä, jota osaltaan tukevat myös nykyisen istuvan hallituksen läpiviemät työmarkkinamuutokset mm. paikallisen sopimisen lisäämisessä.
Viime vuosien geopoliittinen tilanne ja jatkuvat kriisit ovat aiheuttaneet monia haasteita mm. logistiikan, materiaalien ja raaka-aineiden saatavuudelle sekä ennen kaikkea kustannusten nousua. Siihen tilanteeseen peilattuna monet suomalaiset yritykset ovat onnistuneet erinomaisesti kehittämään uusia tuotteita mm. puolustusteollisuudessa sekä kasvattamaan vientiä uusille markkinoille.
Vielä on paljon tehtävää, jotta kasvun positiiviset vaikutukset heijastuvat laajemmin yhteiskuntaan. Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on edelleen häilyvä ja julkista taloutta rasittaa massiivisen velkaantumisen lisäksi korkea työttömyys, joka harmittavasti kohdistuu erityisesti nuoriin, joiden pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti työelämään kiinni.
Kun aloitin 12 vuotta – kolme eduskuntavaalikautta – sitten Oulun kauppakamarin toimitusjohtajana, ajettiin Nokian matkapuhelintoiminnot alas. Työttömiksi jäi tuhat ICT-alan osaajaa. Se ei ollut kuitenkaan loppu, vaan sen sijaan uuden alku. Nokia toimii edelleen Oulussa ja se on rakennuttanut kokonaan uuden kampuksen 3000 henkilölle ja kasvaa uusien liiketoimintojen myötä. Sen lisäksi Oulussa on yli 20000 ICT-alan osaajaa, joiden myötä tänne on keskittynyt huikeaa osaamista digitaalisten pankkipalveluiden kehittämisessä, puolustusteollisuudessa sekä hyvinvointiteknologiassa.
Vaikuttamistyöhön liittyen silloinkin oli tulossa eduskuntavaalit. Osoituksena erinomaisesta yhteistyöstä kaikki keskeiset toimijat sitoutuivat silloin edistämään alueen kärkihankkeena Valtatie 4:n kehittämistä Kempeleen ja Kemin välillä. Tässä työssä onnistuttiin hienosti, kun seuraava hallitus rahoitti investointia loppujen lopuksi lähes 170 miljoonalla eurolla.
Vastaavaa yhteen hiileen puhaltamista tehtiin seuraavissa Eduskuntavaaleissa Pohjoisen ohjelman laatimisessa. Sen myötä saatiin mm. 200 miljoonan euron rahoitus kaksoisraiteelle Oulusta Liminkaan sekä matkustajaliikenteen avaaminen Oulusta Tornion kautta Haaparantaan. Katse on edelleen pidettävä Pohjoisen mahdollisuuksiin niin päästöttömän sähkön kuin luonnonvarojen hyödyntämisen osalta. Taas on paikka Pohjoiselle yhteistyölle.
Haluan kiittää kaikkia jäsenyrityksiämme, yhteistyö- ja sidosryhmäverkostoja, luottamushenkilöitämme sekä kauppakamarin henkilöstöä tuloksellisesta ja erinomaisesta yhteistyöstä koko Pohjois-Suomen hyväksi. Luovutan hyvällä mielellä kapulan seuraajalleni, Juusolle. Mielensähyvittäjä kiittää!
Jari P. Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja 2014–2026
