Nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattua ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmäuudistusta työstetään parhaillaan, jotta se olisi valmis ja käytössä ensi vuoden alusta. Tilastojen mukaan usea nuori jää ilman työ- tai jatko-opintopaikkaa ammatillisen tutkinnon jälkeen. Noin 10 prosenttia valmistuvista jää työttömäksi ja tähän rahoitusjärjestelmän uudistuksella halutaan puuttua. Ajatus on, että uusi rahoitusjärjestelmä kannustaisi suuntaamaan koulutusta tukemaan työmarkkinoiden tarpeita ja opiskelijoiden työllistymistä.
Keskuskauppakamari toteuttaa vuosittain suuren osaajakyselyn ja viesti on usean vuoden ajan ollut yrityskentältä sama: yrityksiä haastaa ammattiosaajien saatavuus sekä ammatillisesta koulutuksesta työelämään tulevien nuorten osaamistaso ja valmiudet. Nämä ovat elokuussa 2025 tehdyn uusimman osaajakyselyn mukaan kaksi merkittävintä tekijää, jotka haastavat yritysten kilpailukykyä seuraavan viiden vuoden aikana.
Ammatillisen koulutuksen perustehtävänä on varmistaa opiskelijalle riittävät ammatilliset tiedot ja taidot sekä sivistykselliset valmiudet, joita tarvitaan siirryttäessä työelämään tai jatko-opintoihin. Osaajakyselyn perusteella riittäviä valmiuksia ei ole. Ammatillisen koulutuksen osuus toisen asteen opiskelijoista on kasvanut 20 vuodessa noin 10 prosenttiyksikköä. Huomioitavaa on, että ammatillisessa koulutuksessa yli 20-vuotiaita opiskelijoita on noin 65 prosenttia, joista noin 80 prosenttia suorittaa koko tutkinnon. Vaikka tarve ja opiskelijoiden määrä ovat kasvaneet, leikkasi hallitus vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla. Uusi rahoitusjärjestelmä tulee leikkaamaan rahoitusta muilta kuin ensimmäistä tutkintoa opiskelevilta, joten koulutuksen tarjoaminen aikuisopiskelijoille veloituksetta vaikeutuu.
Oppilaitokset tekevät mielellään yhteistyötä työelämän kanssa. Opetussuunnitelmia päivitetään säännöllisesti ja yritysten näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista arvostetaan. Tekniikan kehittyminen ja sen valuminen hyvin monille aloille edellyttää työelämän vahvaa panosta ammattiosaajien koulutuksessa, koska koulumaailmalla ei riitä resurssit uusia laitteita ja opetusvälineistöä sitä mukaa kuin tekniikka kehittyy.
Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä tarvitaankin nyt yhteistä tahtotilaa ja pitkäjänteistä työtä. Pelkkä rahoitusjärjestelmän uudistaminen ei yksin ratkaise osaajapulaa, vaan sen rinnalle tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja avointa vuoropuhelua oppilaitosten, yritysten ja päättäjien välillä. Nuorille ja aikuisille opiskelijoille on luotava polkuja, jotka johtavat työllistymiseen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
Keskuskauppakamari toteutti Osaajakyselyn elokuun viimeisellä viikolla 2025 ja kysely keräsi yhteensä 1035 vastaajaa.
