Valtiovarainministeriön lausuntokierroksella ollut hallituksen esitysluonnos yritysjärjestelysäännösten muuttamisesta sisältää poikkeuksellisen laajan joukon muutoksia elinkeinoverolain yritysjärjestelysäännöksiin ja niihin liittyvään muuhun verolainsäädäntöön. Muutosten tavoitteena on päivittää ja joustavoittaa sääntelyä, sujuvoittaa veroprosesseja sekä keventää hallinnollista taakkaa. Muutoksilla saatetaan yritysjärjestelysäännökset vastaamaan paremmin nykyisiä liiketoiminnallisia tarpeita ja oikeuskäytäntöä.
Uusia järjestelyvaihtoehtoja keinovalikoimaan
Hallituksen esitysluonnos laajentaisi veroneutraalisti toteutettavien yritysjärjestelyjen valikoimaa uusilla, yhtiöoikeuden jo mahdollistamilla järjestelymuodoilla. Yksi ehdotetuista uusista järjestelyvaihtoehdoista on kolmikantasulautuminen, jossa sulautumisvastikkeen voisi antaa vastaanottavan yhtiön sijaan esimerkiksi konsernin emoyhtiö. Kolmikantasulautumisen salliminen lisäisi konsernien rakennemuutosten toteuttamismahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, joissa vastaanottavan yhtiön osakkeiden käyttäminen sulautumisvastikkeena ei ole tarkoituksenmukaista. Samalla ehdotetaan muutosta varainsiirtoverolakiin siten, että järjestely olisi myös varainsiirtoverotuksesta vapaa, kuten sulautumiset lähtökohtaisesti ovat muutoinkin.
Toinen merkittävä lisäys on yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen ottaminen yritysjärjestelysäännösten piiriin. Kyseessä on osakeyhtiölaista ennestään tuttu järjestely, jossa vastikeosakkeet annetaan jakautuvalle yhtiölle eikä sen osakkeenomistajille, kuten jakautumisessa yleensä. Nykysääntelyn mukaan kyseistä järjestelyä kohdellaan verotuksessa liiketoimintasiirtona. Tämä on johtanut ristiriitaan, koska yhtiöoikeudellisesti kyseessä on yleisseuraanto, mutta verotuksessa liiketoimintasiirtoon perustuva yksittäissaanto. Ehdotettu sääntely poistaisi tämän epäsuhdan. Uusi järjestelymuoto voikin soveltua erityisesti tilanteisiin, joissa yleisseuraannolla on merkitystä esimerkiksi sopimusten, lupien tai vastuiden siirtymisen kannalta. Yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen voi olla liiketoimintasiirtoa houkuttelevampi vaihtoehto myös tappioiden siirtymisen ja rahavastikkeen käyttämisen näkökulmasta.
Rahavastikkeen enimmäismäärä nousee
Sulautumisissa ja jakautumisissa maksettavan rahavastikkeen enimmäismäärä nousisi nykyisestä 10 prosentista 30 prosenttiin. Samalla rahavastikkeen laskentaperustetta ehdotetaan muutettavaksi siten, että nimellisarvottomissa yhtiöissä rahavastikkeen määrä laskettaisiin omaan pääomaan kirjattavasta merkintähintojen yhteismäärästä. Näin ollen myös SVOP-rahastoon kirjattavat määrät voitaisiin ottaa huomioon laskennassa, eikä rahavastikkeen antaminen edellyttäisi enää osakepääoman korottamista. Vaikka rahavastikkeen määrä kasvaa, järjestelyn veroneutraalisuus ei ulotu rahavastikeosuuteen, vaan luovutus on edelleen veronalainen siltä osin kuin vastikkeena saadaan rahaa.
Käytännössä muutokset lisäisivät suunnittelumahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, joissa omistusosuuksia halutaan järjestelyn yhteydessä tasata tai osa omistajista haluaa irtautua omistuksesta. Suurempi korotus tai jopa enimmäismäärästä luopuminen olisi kuitenkin ollut toivottavaa. Osakevaihdossa sallitun rahavastikkeen määrä on jo nostettu 50 prosenttiin, ja joissakin valtioissa määrää ei ole rajoitettu lainkaan. Koska järjestely on rahavastikkeen osalta veronalainen, onkin perusteltua kysyä, miksi sen määrää on ylipäätään tarpeen rajoittaa.
Tappioiden siirtyminen perustuisi jatkossa toiminnan jatkuvuuteen
Tappioiden vähentämistä koskevat muutokset ovat todennäköisesti uudistuskokonaisuuden tulkinnanvaraisin osa. Nykyisin sulautuvan tai jakautuvan yhteisön tappioiden siirtyminen vastaanottavalle yhteisölle on sidottu pääosin omistuksen jatkuvuuteen. Ehdotettujen muutosten myötä painopiste siirtyisi toiminnan jatkuvuuteen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan vastaanottava yhteisö voisi vähentää sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tappiot siltä osin kuin tappiot ovat syntyneet vastaanottajalle siirtyneessä toiminnassa. Omistusolosuhteilla ei enää olisi ratkaisevaa merkitystä.
Muutos helpottanee tappioiden siirtymistä useissa tilanteissa, mutta toisaalta uusi sääntely tuo mukanaan uusia tulkintakysymyksiä. Keskeiseksi nousee arvio siitä, missä toiminnassa tappiot ovat syntyneet ja siirtyykö juuri kyseinen toiminta vastaanottavalle yhtiölle. Tappiot eivät siirtyisi, jos niiden taustalla ollut liiketoiminta on lopetettu ennen järjestelyä tai jos on selvää, ettei toimintaa jatketa järjestelyn jälkeen. Muutos on huomattava nykytilanteeseen verrattuna ja edellyttää esimerkiksi konsernirakenteissa uudenlaista suunnittelua ja aiempaa tarkempaa dokumentointia. Säännösten soveltamiseen liittyviä epävarmuuksia voi pyrkiä hallitsemaan ennakkoratkaisumenettelyllä. Käytännössä uuden sääntelyn tulkinnan vakiintuminen tulee lähes varmasti edellyttämään oikeuskäytännöstä tulevia linjauksia, joiden muodostuminen vie aikaa.
Lopuksi
Edellä kuvattujen muutosten lisäksi esitysluonnos sisältää lukuisia muita uudistuksia. Näitä ovat muun muassa vastikkeetonta sisaryhtiösulautumista koskevat säännökset, liiketoimintasiirron mahdollistaminen myös negatiivisen nettoapportin tilanteissa, eräät jakautumisvastikkeen kohdentamista koskevat tarkennukset, lain sanamuodon täsmentäminen koskemaan ETA-alueella olevien yhtiöiden välisiä yritysjärjestelyjä sekä osakkeen matemaattisen arvon laskentaa koskevat muutokset. Kokonaisuutena ehdotukset ovat tervetulleita ja odotettuja, sillä ne lisäisivät yritysjärjestelyjen joustavuutta ja korjaisivat useita nykytilan epäkohtia. Uusi liikkumavara ei kuitenkaan poista huolellisen suunnittelun tarvetta, vaan vaihtoehtoisten toteutustapojen verovaikutukset ja muut oikeudelliset seuraukset on arvioitava tapauskohtaisesti.
Ehdotuksen lausuntokierros on päättynyt elokuun lopussa, ja lopullista hallituksen esitystä odotetaan annettavaksi syyskuun lopussa. Nähtäväksi jää, millaiseksi lopullinen esitys muotoutuu annettujen lausuntopalautteiden jälkeen. Joka tapauksessa muutosten on suunniteltu tulevan voimaan jo vuoden 2027 alusta alkaen. Mikäli yhteisöissä on vireillä tai suunnitteilla yritysjärjestelyjä, on suositeltavaa arvioida säännösmuutosten mahdollinen vaikutus toteutukseen.
Kirjoittaja: Hanna-Leena Rissanen
Senior Manager | International Tax and Transaction Services (ITTS), EY Advisory Oy. +358 45 260 5946 | Hanna-Leena.Rissanen(at)fi.ey.com. www.ey.com
