Poliittisen päätöksenteon pitäisi EU:ssa ja Suomessa olla pitkäjänteisestä, ennakoitavaa ja yli vaalikausien etenevää. Vuoden vaihteessa aloittavien valtakunnallisen Lupa- ja valvontaviraston ja alueellisten elinvoimakeskusten tavoitteena on parantaa teollisuuden toiminnan ja investointien ympäristölupaprosesseja. Valitusprosessien osalta vihreän siirtymän investointien pitäisi olla jo priorisoituja. Ulkomaalaistaustaisten osaajien työlupaprosessit ovat jo edistyneet huomattavasti. Sujuvoittamista voidaan lisätä myös vaikkapa vastuullisuusraportoinnissa.
Investointipäätöksissä edellä mainittujen lisäksi seurataan suhdanteita, markkinoiden kysyntää, uusien vihreän siirtymän tuotteiden markkinoiden kehittymistä ja niiden taustalla olevia poliittisia ajureita, geopolitiikan tilannetta sodista globaalien markkinoiden valtataisteluun, tulleihin, vastatulleihin ja tietysti investointien rahoitusmarkkinoiden kehittymiseen.
Tuoreeltaan syksyn aikana on valitettavasti tullut ”lunta tupaan” tietyille toimialoille kotimaisesti alueiden käyttölain kautta, kaivosalan sähkö- ja mineraaliveron kautta, mainehaittaa datakeskusten sähköveron nostoon liittyvän prosessin kautta, metsien hiilinielulaskelmien heittelyiden ja ennallistamisvaatimusten kautta. Ennakoitavuuden heikkeneminen on saanut isoja teollisuuden toimialoja korottamaan ääntään, niin myös monia elinkeinoelämän järjestöjä.
Investointeja saatu ja saadaan
Suomessa on investointien suunnittelun osalta moni asia hienosti; edullinen sähkö, erinomaisesti toimiva kantaverkon kehittäminen, vihreä sähkön tuotanto, vetytalouden ”tuotantopanokset”, investoinneille tilaa, vettä, osaamista, tutkimusta, liikenteen infrastruktuuria ja vahva teollinen historia. Ja paljon on myös investointeja saatu viimeisen viiden-kymmenen vuoden aikana. Pohjois-Suomessa omien ynnäysten perusteella yhteensä ainakin 12 miljardin euron arvosta teollisia ja infrainvestointeja valmistunut; metsäteollisuudessa, teräs- ja teknologiateollisuudessa, energiateollisuudessa, kaivannaisteollisuudessa, ict-teollisuudessa ja datataloudessa sekä julkisen sektorin investointien kautta.
Myös näkymä ja mahdollisuudet eteenpäin ovat positiiviset. EK:n vihreän siirtymän dataikkunan mukaan Suomessa on reilun 300 miljardin euron investointien hankekanta. Oman arvioni mukaan, ja aiempien selvitysten, mm. Lapin kauppakamarin perusteella, Pohjois-Suomen osuus siitä on noin kolmannes eli 100 miljardia euroa. Kainuu esimerkiksi julkisti juuri oman investointien dataikkunan, ja pelkästään Kainuun maakunnan alueella hankepotentiaali on yli 20 miljardia, Oulun seudulla arvioidaan liki samansuuruista potentiaalia, Oulun eteläisessä niin ikään. Teollisuuden lisäksi myös pohjoisen matkailuinvestoinnit ovat kovassa vauhdissa. Uskon, että siirtyminen vuodelle 2026 on uusien hienojen investointiuutisten aikaa.
Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
