Hallitus valmistelee lainsäädäntöä ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta. Kokeilun tavoitteena on kehittää säätelyä, jonka piirissä on mm. ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja sen yksinkertaistaminen. Kokeilu alkaisi vuoden 2026 alussa ja suunniteltu kesto on vuoden 2033 loppuun. Kokonaisuudessaan suunniteltu muutos on oikeansuuntainen ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen edellytyksiä vastata elinkeinoelämän tarpeisiin. Kuitenkin muutoksen ajoitus osuu aikaan, jossa ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään, mikä haastaa vaikutusten arviointia.
Elinkeinoelämän näkökulmasta julkituotu esitys vaatii hienosäätöä. Nykyisen muotoisena ehdotus antaa mahdollisuuden elinkeinoelämän suunnalta nousseiden tarpeiden sivuuttamiselle. Ohjausjärjestelmän kokeilun yhdeksi tavoitteeksi tuleekin määrittää työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen ja kohtaannon parantaminen. Myös harkinnanvaraista rahoitusta pitäisi ohjata työelämälähtöisten ja -läheisten koulutusmuotojen ja kumppanuuksien vahvistamiseen.
Jo nyt ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan ja tämä asettaa paineita koulutuksen turvaamiselle. Kun ammatillisen koulutuksen julkinen rahoitus pienenee, olisi koulutuksen järjestäjille tarpeellista avata mahdollisuuksia laajentaa maksupohjaa jatkuvassa oppimisessa. Nyt annettu esitys supistaa mahdollisuuksia, kun maksuja ei saisi enää periä erikoisammattitutkinnoista ja ammattitutkinnoista, ja myös muu ammatillinen koulutus ja henkilöstökoulutus lakkaisi.
Koulutuksen rahoitusleikkaukset tulevat väistämättä vaikuttamaan juuri erikoisammattitutkintoihin ja ammattitutkintoihin, vaikka ne ovat osaamista täydentävää, jatkuvaa oppimista tukevaa koulutusta, eivätkä päällekkäistä perustutkintokoulutusta. Kun suunnitelmissa on rajoittaa tutkintojen suorittamista, niin olisi ensiarvoisen tärkeää, että täydentävää koulutusta on jatkossakin tarjolla. Uudistuksessa pitää huomioida myös muuttunut geopoliittinen tilanne, mikä asettaa paineita huoltovarmuudelle. Ammatillinen koulutus tuottaa nimenomaan aikuisopiskelijoiden kautta tekijöitä huoltovarmuuskriittisille aloille.
On hieno asia, että lakiesityksen mukainen ohjausmalli painottaa vahvasti koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Kuten olemme huomanneet, on suunniteltu neljän vuoden aikaväli tulosneuvotteluissa kuitenkin liian pitkä. Työelämän suhdanteet ja ympäröivä maailma voivat vaihdella voimakkaasti hyvinkin ennakoimattomalla tavalla nopealla syklillä.
Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja