Tilastokeskuksen raportit osoittavat, että tällä hetkellä Suomessa valtaosa työllisistä on yli 45-vuotiaita ja noin viidesosa työssäkävijöistä on alle 30-vuotiaita. 2030-luvulle siirryttäessä on työelämässä ikäpolvia, jotka ovat syntyneet kuudella eri vuosikymmenellä. Vaikka paljon on puhetta työurien pitenemisestä, niin seuraavan kymmenen vuoden aikana pelkästään julkisen alan työntekijöistä on eläköitymässä lähes joka kolmas, selviää eläkelaitos Kevan eläköitymisennusteesta.
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna nykyisistä työntekijöistä 60 % työskentelee töissä, joita ei ollut 80 vuotta sitten, ja 85 % työllisyyden kasvusta vuodesta 1940 lähtien johtuu teknologiasta. Tekoälyn käytön yleistyessä eri tehtävissä on käynyt selväksi, että se korvaa helpot, rutiininomaiset tehtävät. Nämä tehtävät ovat niitä, mihin pääsääntöisesti on otettu vastavalmistuneet ja kokemattomat työntekijät. Ohjelmistoalalla tekoälyn odotetaan kehittyvän ohjelmointitaidoiltaan jopa niin taitavaksi, että se voi suoriutua keskitason taitoja vaativista tehtävistä lähivuosina. Kun niin sanotut entry-level tehtävät vähenevät, herää kysymys, miten ja millaisilla taidoilla nuoret pääsevät työelämään ja voivat aloittaa kasvun ammattilaisiksi.
Se, mikä ei ole muuttunut aiemman teknologisen kehityksen seurauksena, eikä muutu tekoälyn myötä, on alan asiantuntemus. Syvä kontekstuaalinen ymmärrys on yritysten menestyksekkään toiminnan kulmakivi, ja tämän osaamisen siirtymisen varmistaminen on yrityksille jatkuvuuden kannalta olennaista. Yritykset joutuvat pohtimaan samaan aikaan, mitkä tehtävät muuttuvat ja mitä uusia taitoja tarvitaan. Tämän tiedon siirtyminen oppilaitosmaailmaan on tärkeää, jotta oppilaitokset voivat tuottaa osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin.
Näin vuoden vaihteen lähestyessä ja kesätöiden hakusesongin alkaessa tämä on hyvä muistutus siitä, että kesätyöt ovat usein monelle tulevaisuuden ammattilaiselle ensimmäinen kunnollinen kosketus työelämään. Harjoittelijat ja kesätyöntekijät voivat olla kokeneempien työntekijöiden tukena immersiivisessä oppimisessa. Kun ei tarvitse oppia vanhasta pois, voi uusien työkalujen ja työnteon tapojen omaksuminen tapahtua nopeammin ja nopeuttaa muutosten läpimenoaikoja työpaikoilla.
Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler on sanonut, että 2000-luvun lukutaidottomat eivät ole niitä, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, vaan niitä, jotka eivät osaa oppia, unohtaa ja oppia uudelleen. Tämä pätee yhtä lailla yksilöihin kuin organisaatioihin. Kesätyöpaikat eivät ole vain hyväntekeväisyyttä nuorille, vaan ne ovat strateginen investointi organisaation uudistumiskykyyn. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa oppiminen, poisoppiminen ja uudelleenoppiminen on lopulta arvokkaampaa kuin se, mitä tiedämme.
Kirjoittaja: Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
