Yritysvastuudirektiivin tilannekatsaus

Tausta ja tarkoitus

EU-komissio julkaisi 23.2.2022 direktiiviehdotuksen yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence) eli yritysvastuudirektiivistä. Direktiiviä on sittemmin käsitelty touko-kesäkuun vaihteessa ja 1.6.2023 EU-parlamentti vahvisti kantansa pitkään odotetulle direktiiviehdotukselle. Seuraavana vaiheena prosessissa on parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut, joiden aikana direktiivin lopullinen muoto vahvistuu. Parlamentin kannanotto antaa kuitenkin vahvoja viitteitä direktiivin tulevasta muodosta, josta yritysten on hyvä pysyä tietoisina.

Direktiivillä pyritään parantamaan ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelua sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, ja edesauttamaan EU:n siirtymistä ilmastoneutraalimpaan ja vihreämpään talouteen. Direktiivin tavoitteena on luoda EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille yhdenmukaiset säännöt, jotka korostavat yritysten velvollisuutta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämiselle koko yrityksen arvoketjun laajuisesti.

Keneen direktiiviä sovelletaan?

Direktiivin soveltamisala tulisi perustumaan yritysten maantieteellisen sijoittumisen ja toiminnan lisäksi liikevaihtoon ja työntekijöiden määrään. Komission ehdotuksen pohjana oli, että direktiiviä sovellettaisiin EU-alueella oleviin yrityksiin, joiden liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa ja joilla on yli 500 työntekijää. Parlamentti sittemmin laajensi kannanotossaan alkuperäistä soveltamissalaa laskemalla yritysten liikevaihdon vaatimuksen 40 miljoonaan ja työntekijämäärän 250 työntekijään. Tämän lisäksi parlamentin mukaan direktiivi soveltuisi yrityksiin, jotka eivät itsessään täytä edellä mainittuja kriteerejä, mutta toimivat emoyhtiönä sellaisessa konsernissa, joilla on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa. Soveltamisalaa laajennettaisiin myös sellaisiin unionin ulkopuolisiin yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa edellyttäen kuitenkin, että liikevaihdosta vähintään 40 miljoonaa euroa kertyisi unionin alueelta. Parlamentti myös poisti alkuperäisen jaottelun kriittisiin toimialoihin ja laajensi finanssipalvelut direktiivin piiriin.

Suurten yritysten lisäksi direktiivi tulee myös vaikuttamaan pienempiin ja keskisuuriin yrityksiin, sillä direktiivin alaiset yritykset tulevat olemaan vastuussa oman toimintansa lisäksi myös yrityksen arvoketjun toimijoiden vastuullisuudesta. Suuret yritykset tulevat siten direktiivin myötä kohdistamaan entistä selkeämmin vastuullisuusvaatimuksia alihankkijoitaan ja yhteistyö- tai asiakasyrityksiään kohtaan. Tällä arvoketjun vastuulla pyritään puuttumaan tilaajaketjuihin helposti piiloutuvaan direktiivin vastaiseen toimintaan. 

Keskeisin sisältö

Direktiivissä tavoiteltu kestävän yritystoiminnan huolellisuusvelvoite tarkoittaisi sitä, että yritysten olisi selvitettävä toiminnan haittavaikutuksia ympäristön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, ehkäistävä tai lievennettävä mahdollisia haittavaikutuksia sekä poistettava toteutuneet haittavaikutukset tai vähennettävä niitä mahdollisimman paljon. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että direktiivi sisältää yksityiskohtaisia velvoitteita huolellisuusvelvoitteen toteuttamisen toimenpiteistä, joita parlamentti laajensi entisestään. Yritysten tulisi myös laatia ns. siirtymissuunnitelma, jolla yrityksen strategiaa ja liiketoimintamallia sovitettaisiin Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksiin ja 1,5 asteen lämpenemisen rajoittamistavoitteeseen. Yritysten tulisi kyetä kertomaan, miten suunnitelma toteutetaan, mitä investointeja se vaatii ja miten vaadittavat investoinnit rahoitetaan. Johdon bonukset olisi sidottu suunnitelman tavoitteiden toteutumiseen.

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset olisivat edellä mainitusti vastuussa arvoketjuunsa kuuluvien yritysten toiminnasta. Direktiivin mukainen arvoketju on käsitteenä laaja ulottuen tuotantoketjun alku- ja loppupäässä (’upstream and downstream’) suoritettaviin toimintoihin. Parlamentin ehdotuksessa arvoketjuun on sisällytetty tuotteen tai raaka-aineen suunnittelusta, tuotannosta tai louhinnasta aina niiden kuljetukseen, kehittämiseen ja varastointiin sekä lopulta myyntiin ja jakeluun osallistuvat toimijat.

Samalla direktiivissä määritetään velvoitteiden rikkomisesta määrättävät seuraamukset ja siviilioikeudellinen vastuu. Valmistelun lähtökohtana on, että huolellisuusvelvollisuutta laiminlyöneen yrityksen korvattavaksi voisi tulla viranomaisen määräämän liikevaihtoperusteisen sakon lisäksi vahingonkorvauksia. Parlamentin ehdotuksessa laajennettiin korvaussäätelyä muun muassa mahdollistamalla vahingonkärsijälle oikeus itse nostaa kanne ja hakea yritykseltä korvausta sekä hakea turvaamistoimea, jolla voidaan kieltää direktiivin vastainen toiminta. Lisäksi sääntöjen noudattamatta jättämisestä yritykselle voitaisiin määrätä taloudellisia seuraamuksia, joiden vähimmäismäärä olisi 5 % yrityksen globaalista liikevaihdosta.

Lopuksi

Vaikka yritysvastuudirektiivin lopullinen muoto ei vielä ole selvä, voi jo tässä vaiheessa todeta direktiivin tuovan huomattavia muutoksia yritysten toimintaan. Direktiivi kohdistaa yrityksiin aiempaa suuremman vastuun itsenäisesti seurata sekä omia että yhteistyökumppaneiden toimintatapoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja ihmissoikeuksiin. Direktiivin odotetaan tulevan voimaan vuoden 2024 aikana ja säännösten soveltaminen yrityksiin aloitettaisiin vuosina 2027 ja 2028. Yritysten onkin syytä jo hyvissä ajoin valmistautua direktiivin aikaansaamaan muutokseen muun muassa arvioimalla kriittisesti oman toimintansa vastuullisuutta. Myös sopimuskumppanien kanssa on hyvä käydä keskusteluja vastuullisista toimintatavoista.

Me EY:llä seuraamme aktiivisesti yritysvastuudirektiivin käsittelyn etenemistä ja avustamme mielellämme direktiiviin liittyvissä kysymyksissä.