Johdantoa
Yhtiöjärjestyksen merkitys osakeyhtiöissä on merkittävä. Kullakin osakeyhtiöllä tulee olla yhtiöjärjestys ja se on pakottavan lainsäädännön tapaan yhtiön toimielimiä oikeudellisesti velvoittava. Oikeuskirjallisuudessa yhtiöjärjestys on usein rinnastettu osakkeenomistajien välisen sopimuksen omaiseksi instrumentiksi, johon kuitenkin liittyy sopimuksesta poikkeavia piirteitä.
Yhtiöjärjestyksen määräykset voidaan jakaa pakollisiin ja vapaaehtoisiin määräyksin. Pakolliset muodostuvat toiminimestä, kotipaikasta ja toimialasta. Vapaaehtoisten määräysten avulla voidaan puolestaan syrjäyttää tahdonvaltaiset osakeyhtiölain säännökset tai määrätä seikoista, joita ei ole osakeyhtiölaissa erikseen säännelty. Usein yhtiöjärjestyksiin sisällytetään myös määräyksiä, jotka vastaavat sisällöllisesti osakeyhtiölain määräyksiä ja jotka helpottavat ohjaamaan yhtiön toimintaa osakeyhtiölain mukaisesti ilman varsinaisia lisävaikutuksia. Periaatteessa yhtiöjärjestykseen voi ottaa mitä tahansa yhtiön toimintaa ohjaavia määräyksiä, kunhan ne eivät ole lain tai hyvän tavan vastaisia.
Osakkeiden vaihdannanrajoituslausekkeita voidaan pitää yhtenä yleisimmistä yhtiöjärjestykseen sisällytettävistä vapaaehtoisista määräyksistä. Siksi tässä yhteydessä tarkastellaan ainoastaan osakeyhtiölain sallimia yhtiöjärjestyksen määräyksiä eikä tarkastelua uloteta koskemaan osakeyhtiölain, muun lainsäädännön taikka osakassopimuksen määräyksiä, joilla on tai voi olla vaikutusta osakkeiden vapaaseen vaihdantaan.
Lähtökohtana osakkeiden vapaa luovutettavuus
Osakkeiden luovutettavuus on yksi osakeyhtiölain mukaisista osakeyhtiön toiminnan yleisistä periaatteista. Se pitää sisällään oikeuden luovuttaa ja hankkia yhtiön osakkeita, ja vastaavasti mahdollistaa osakkeiden panttaamisen ja ulosmittauskelpoisuuden.
Osakkeiden vapaata luovutettavuutta on perusteltu sillä, että se tekee mahdolliseksi irrottautumisen yhtiöstä sekä omistuksen muuttamisen rahaksi tilanteessa, jossa sijoitusta ei voitaisi osakepääoman pysyvyyttä koskevien rajoituksen takia palauttaa yhtiöstä.
Osakeyhtiölain sallimat vaihdannanrajoitukset
Osakkeiden vapaata luovutettavuutta koskevasta lähtökohdasta huolimatta, osakkeiden luovutettavuutta ja hankkimista on osakeyhtiölain mukaan mahdollista rajoittaa yhtiöjärjestykseen sisällytettävillä suostumus- ja lunastuslausekkeilla. Lista mahdollisista vaihdannanrajoituslausekkeista on tyhjentävä, ja muu luovuttamista tai hankintaa rajoittava yhtiöjärjestyksen määräys on lain pakottavien säännösten vastaisena mitätön. Muiden osakkeiden luovuttamiseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien lisääminen yhtiöjärjestykseen on ainakin periaatteessa mahdollista, kunhan ne eivät suoranaisesti rajoita osakkeiden luovuttamista.
Vaihdannanrajoituslausekkeet merkitsevät poikkeusta osakkeiden vapaan luovutettavuuden periaatteeseen ja niiden vaikutus huomioon ottaen niitä käytetään ymmärrettävästi varsin usein. Osakeyhtiölain varhaisissa esitöissä luovutettavuuden rajoituksia onkin perusteltu epävarmuuden, riitaisuuksien ja oikeudenkäyntien välttämisellä. Vastaavasti suostumus- ja lunastuslausekkeisiin liittyvää niin sanottua tyyppipakkoperiaatetta on perusteltu ennen kaikkea selkeydellä ja pyrkimyksellä tulkintavaikeuksien välttämiseen.
Suostumuslauseke
Suostumuslausekkeella tarkoitetaan yhtiöjärjestykseen sisällytettävää määräystä, jonka mukaan osakkeen hankkiminen luovutustoimin edellyttää yhtiön suostumusta. Suostumuslausekkeen ulkopuolelle on rajattu hankinta pakkohuutokaupasta tai konkurssipesästä. Lain esitöiden mukaisesti myöskään perintö- ja testamenttisaantojen ei ole katsottu edellyttävän yhtiön suostumusta.
Suostumuslausekkeen ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön omistuspohjan sääntely. Sen avulla yhtiö ja (välillisesti) sen osakkeenomistajat voivat estää yhtiön edun kannalta ongelmallisten tahojen pääsyn yhtiön osakkeenomistajaksi. Päätösvaltaa suostumuksen suhteen käyttää yhtiön hallitus, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty asian kuuluvan yhtiökokouksen tai mahdollisen hallintoneuvoston toimivaltaan.
Suostumuslausekkeen tarkkaa sisältöä ei ole osakeyhtiölaissa säännelty ja ollessaan pitkälti sopimuksenvarainen, antaa se osakkeenomistajille useita erilaisia käyttömahdollisuuksia. Siihen voidaan esimerkiksi asettaa yksittäisten tahojen tai tietyn henkilöpiirin osakesaantoa koskevia rajoituksia, kohdistaa suostumuksen tarve tietylle osakelajille, määrittää suostumuksen antajasta olettamasäännöstä (hallitus) poiketen taikka asettaa määräyksiä yhtiölle päätöksentekoa varten annettavista tiedoista.
Suostumuksen antamisella tai sen epäämisellä on vaikutusta ennen kaikkea osakkeisiin liittyvien hallinnoimisoikeuksien käyttämiseen. Suostumuksen epääminen tarkoittaa sitä, että luovutuksensaajalla ei ole oikeutta osallistua yhtiökokoukseen tai käyttää siellä äänioikeuttaan. Osakkeen luovutuksensaajalla on joka tapauksessa oikeus käyttää osakkeisiin liittyviä taloudellisia oikeuksia, kuten nostaa osinkoa tai käyttää etuoikeutta osakeannissa.
Suostumuksen antaminen ei ole puhtaasti yhtiön päättävän toimielimen harkintavallassa. Oikeuskäytännön mukaan yhtiöllä tulee nimittäin olla suostumuksen epäämiseen asiallinen syy.
Lunastuslauseke
Lunastuslausekkeella tarkoitetaan yhtiöjärjestykseen sisällytettävää määräystä, jonka mukaan osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla taholla on määrätyn ajan kuluessa oikeus lunastaa osakkeenomistajalta toiselle siirtyvä osake. Lunastuslauseke koskee siten osakkeenomistajan jo edelleen luovuttamaa osaketta.
Myös lunastuslausekkeen ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön omistuspohjan sääntely. Sen avulla lunastukseen oikeutetut voivat lunastaa osakkeenomistajalta siirtyvän osakkeen ja siten estää yhtiön kannalta ongelmallisten tahojen pääsyn osakkeenomistajaksi, tai luovutuksensaajan ollessa entuudestaan yhtiön osakkeenomistaja, säilyttääkseen jäljelle jäävien osakkeenomistajien keskinäiset omistussuhteet.
Osakeyhtiölain lunastuslausekkeen sisältöä koskevana vähimmäisvaatimuksena on, että siitä tulee käydä ilmi lunastusoikeus, lunastamiseen oikeutetut sekä miten useiden lunastukseen oikeutettujen keskinäinen etuoikeus määräytyy. Mikäli yhtiöjärjestykseen ei sisällytetä muita lunastusoikeutta koskeva määräyksiä, lunastukseen sovelletaan osakeyhtiölain olettamasäännöksiä.
Koska lunastuslausekkeen sisältö on pitkälti sopimuksenvarainen, antaa se osakkeenomistajille useita erilaisia käyttömahdollisuuksia. Vaikka lunastusoikeuden haltijoiden piiriä ja keskinäistä etuoikeutta koskevat yhtiökohtaiset määräykset otetaan huomioon jo lunastuslausekkeen pakollisia sisältövaatimuksia määritettäessä, lausekkeen soveltamisalaa voidaan muokata myös sen suhteen, keiden välisestä saannosta on kysymys. Perhe- ja perintöoikeudelliset saannot on esimerkiksi mahdollista sulkea lunastusoikeuden ulkopuolelle ja osakkeenomistajien keskinäiset luovutukset puolestaan sisällyttää lunastusoikeuden piiriin. Koska osakeyhtiölain lunastushintaa koskevana lähtökohtana on osakkeiden käypä hinta, yhtiöjärjestykseen sisällytetään usein olettamasäännöksistä poikkeavia määräyksiä lunastushinnasta tai sen laskemisessa käytettävistä periaatteista.
Osakeyhtiölaissa säädetään osakkeeseen perustuvien oikeuksien käyttämisestä lunastusoikeudesta johtuvan välitilan aikana. Ennen kuin on käynyt selville, käyttävätkö lunastukseen oikeutetut lunastusoikeuttaan, osakkeen luovutuksensaajan oikeudet rajoittuvat osakkeen taloudellisiin oikeuksiin eli oikeuteen nostaa osinkoa ja käyttää etuoikeutta osakeannissa. Lunastusoikeus vaikuttaa siten osakkeen hallinnoimisoikeuksiin, sillä osakkeen luovutuksensaajalla ei ole tänä väliaikana muita osakeomistukseen perustuvia oikeuksia.
Lopuksi
Yhtiöjärjestyksen suostumus- ja lunastuslausekkeet laaditaan aina osakkeenomistajien tahtotilan mukaisena ja useimmiten pyrkimyksenä on säännellä yhtiön omistuspohjaa sitovin ja osakassopimuksesta erillisin määräyksin.
Koska suostumus- ja lunastuslausekkeista ei ole mahdollista laatia yhtä mallia, joka palvelisi kaikkia eri yhtiöitä ja niiden osakkeenomistajia, lausekkeiden rakentaminen tapahtuu aina tapauskohtaisen harkinnan kautta. Mikäli lausekkeet lisätään jo olemassa olevan yhtiön yhtiöjärjestykseen, tulee yhtiöjärjestyksen muuttamisessa ottaa myös huomioon osakeyhtiölain mukainen päätöksentekojärjestys ja muotovaatimukset.
Asiaan vihkiytyneiden asiantuntijoiden käyttäminen mahdollistaa sen, että yhtiöjärjestykseen sisällytettävä lauseke toteutetaan yhtiön ja ennen kaikkea sen osakkeenomistajien näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla sekä osakeyhtiölain vaatimassa järjestyksessä.
Antti Korkeakivi
OTM, VT, KTM, Senior Manager
Ernst & Young Oy
p. 040 570 6908
antti.korkeakivi@fi.ey.com
Innovatiivinen ja ratkaisukeskeinen liikejuristi, joka tuottaa käytännönläheisiä ratkaisuja yhdessä muiden EY:n asiantuntijoiden kanssa.
