Vastuullisuusraportoinnin taustaa
The Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) on tammikuussa 2023 voimaanastunut EU-lainsäädäntö, joka edellyttää ensisijaisesti kaikkien suurten yritysten julkaisevan säännöllisesti raportteja ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavista toimistaan. CSRD on keskeinen osa Euroopan komission käynnistämää Green Deal –ohjelmaa, ja sen tavoitteena on edistää investointeja kestäviin kohteisiin taksonomiaregulaation rinnalla.
Säätely otetaan käyttöön kolmessa osassa seuraavasti:
- 2024 alkavasta tilikaudesta raportoivat yritykset, jotka raportoivat jo NFRD:n (non-financial reporting directive) mukaisesti. Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, joissa on yli 500 työntekijää. Nämä organisaatiot raportoivat uuden direktiivin mukaisesti alkuvuodesta 2025.
- 2025 alkavasta tilikaudesta raportoivat kaikki suuret yritykset, jotka ylittävät CSRD:n asettaman suuren yrityksen vaatimuksen ja jotka eivät vielä raportoi NFRD:n mukaisesti. Yritys tulee raportointivelvollisuuden piiriin silloin kun se täyttää ainakin kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonan euroa ja taseen loppusumma yli 20 miljoonaa euroa.
- 2026 alkavasta tilikaudesta raportoivat listatut pienet ja keskisuuret yritykset sekä pienet ja yksinkertaiset luottolaitokset sekä captive-vakuutusyhtiöt.
Mitä raportointi tulee tarkoittamaan?
Vastuullisuuden raportoiminen vaatii aikaa, joten suositeltavaa on, että raportointikriteerien määrittämistyö aloitetaan viimeistään jo tänä vuonna, jos se ei ole jo työn alla. Käytännössä esim. kaikkien suurten yritysten on rakennettava raportointiin liittyvät prosessit jo vuoden 2023–2024 aikana, jotta ne voivat raportoida vertailutietoa osana raporttiaan vuodelta 2025.
Raportointi tulee kattamaan toimialasta riippumattomat raportointiaiheet. ESRS 1-2 pitää sisällään yleiset raportointiperiaatteet, vastuullisuusstrategian, hallinnon, olennaisuusanalyysin ja raportointivaatimukset. ESRS E 1-5:n piiriin kuuluu ympäristövastuu sisältäen esim. ilmastonmuutoksen, saasteet, veden, biodiversiteetin ja kiertotalouden. ESRS S 1-4:n kattaa sosiaalisen vastuun mukaan lukien henkilöstön, arvoketjun työntekijät, vaikutetut ihmisryhmät, kuluttajat ja loppukäyttäjät. ESRS G 1 sisältää liiketoiminnan menettelytavat. Edellä mainittujen lisäksi raportointivaatimuksiin sisältyy toimiala- ja yrityskohtaisia vaatimuksia.
Raportointiin kuuluu tilintarkastajan tekemä varmennus. Kaikkien yritysten tulee jatkossa myös varmentaa vähintäänkin rajoitetussa laajuudessa (limited assurance) raportoimansa vastuullisuustiedot ulkopuolisen varmentajan toimesta. Käytännössä rajoitetun laajuuden varmennuksessa varmentaja kerää hieman vähemmän todisteita kuin kohtuullisen laajuuden varmennuksessa.
Lopuksi
Vastuullisuusraportointia ei pitäisi nähdä pelkkänä velvoitteena vaan pikemminkin kilpailuetuna. Pohdittu vastuullisuusraportointi ohjaa parhaimmillaan yrityksen omaa toimintaa kohti asetettuja päämääriä, esimerkiksi energiatehokkuuden lisäämistä, arvoketjujen ymmärtämistä tai riskienhallinnan kehittymistä. Lisäksi monet potentiaaliset asiakkaat, sidosryhmät ja vaikkapa uudet työnhakijat arvostavat tänä päivänä vastuullisuustyötä, ja heille luonnollinen kanava etsiä näitä tietoja on yrityksen vastuullisuusraporttien kautta. Selvää myös on, että vastuullisuusasiat tulevat automaattisesti koskemaan jollain aikajänteellä myös yhä pienempiä yhtiöitä, kun suuret yhtiöt läpikäyvät omia arvoketjujaan esim. alihankkijoitaan ja raaka-ainetoimittajia. Vapaaehtoinen vastuullisuusraportointi voi olla myös loistava mahdollisuus tuoda esille omia hyviä toimitapoja ja arvoja esimerkiksi pk-yritykselle.
KHT Satu Nieminen
Senior Manager,
Ernst & Young Oy
satu.nieminen@fi.ey.com
p. 040 564 9834
