Oulussa osataan. Nimittäin valittaa. Se on käynyt selväksi viimeistään nyt, kun Heinäpään jalkapallostadionin kaavamuutoksesta on valitettu. Kaleva uutisoi asiasta 6. maaliskuuta. Uutisessa mainitaan muun muassa meluselvitysten tarvitsevan tarkennuksia, koska jalkapallo-ottelu voi sisältää iskumaisia komponentteja (pallon potku) tai kapeakaistaista ääntä (tuomarin pilli).
Samaisessa uutisessa mainitaan, että hallinto-oikeuden käsittelyruuhkien vuoksi rakentaminen voi viivästyä jopa kaksi vuotta. Juuri nyt inflaatio laukkaa ja hinnat jatkavat nousemistaan. Jokainen lisäkuukausi, jonka valitusprosessi aiheuttaa, tuottaa hankkeelle lisäkustannuksia ja pahimmassa tapauksessa kaataa sen kokonaan. Jo nyt hankkeen kustannusarvio on noussut lähes 15 prosentilla.
EK julkaisi kuntaranking-tulokset helmikuussa. Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Suurien kaupunkien sarjassa kärkipaikkaa pitää Tampere sijalla neljä, ja heti perässä sijalla viisi on Turku. Oulun sijoitus on 19., vuonna 2021 sijoitus oli 18. ja vuonna 2019 Oulu oli sijalla 15. Kuntarankingiin kerätään vastauksia mm. alueen yrityksiltä, ja Oulun seutukunnassa yritykset arvioivat yritysilmapiiriä, sijaintia ja toteutettua elinkeinopolitiikkaa keskitasoa kriittisemmin.
Jalkapallostadionin hanke on yksi hyvä esimerkki, miten Oulussa osataan valittamisella ja mahdollisten ongelmien kaivamisella tappaa kaikki hyvä kehitys. Laskeva käyrä kuntarankingissa osoittaa, että jotain tarttis tehdä toisin.
Tampereen rantatunneli herätti aikoinaan vahvasti näkemyksiä puolesta ja vastaan. Tampereen onneksi heidän valtuustossaan oli asiasta päätettäessä rohkeita, epäitsekkäitä ja näkemyksellisiä naisia, jotka uskalsivat äänestää syykuussa 2013 rakentamisen puolesta vastoin valtuustoryhmänsä ryhmäpäätöstä. Toiminnallaan nämä naiset varmistivat pitkään valmistellun kaupunkikehityshankkeen aloituksen. Myönteinen rakentamispäätös laukaisi ennennäkemättömän investointibuumin sekä yksityisen että julkisen sektorin hankkeille Tampereella.
Mitäpä jos mahdollisten ongelmien kaivelun ja valittamisen sijaan Oulussa osattaisiinkin nähdä kaiken uuden mukanaan tuomat mahdollisuudet. Mitäpä jos meillä olisikin rohkeutta katsoa yhdessä vähän pitemmälle ja saada aikaan positiivinen kierre ja vetovoima alueelle. Oulussa on paljon suunnitelmia kaupungin kehittämiseksi. Kehittyvä Oulu tarvitsee niin päättäjien kuin asukkaiden yhteistä tahtoa ja tekoja, jotta Oulu voi olla visionsa mukaisesti asteen verran parempi kaupunki.
Mari Viirelä, palvelusektorin johtaja, Oulun kauppakamari
