Uuden vuoden lakiuudistuksia työnantajille – huomioi muuttuneet velvoitteet hyvissä ajoin

Johanna Teijonmaa, Ernst & Young Oy

Vuosi 2022 tuo mukanaan useampia erityisesti työnantajien näkökulmasta kiinnostavia lakiuudistuksia. Jo vuodenvaihteessa tulivat voimaan muun muassa työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskeva lakiuudistus sekä yhteistoimintalain kokonaisuudistus, jotka asettavat uusia velvoitteita työnantajille.

Kilpailukieltosopimusten pakollinen korvattavuus

1.1.2022 voimaan tulleen työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan lakimuutoksen merkittävimpänä seikkana voidaan pitää uuden lain mukaista työnantajan korvausvelvollisuutta. Työnantajan on jatkossa maksettava työntekijälle korvaus kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta rajoituksesta riippumatta kilpailunrajoituksen pituudesta. Korvauksen vähimmäissuuruus ja maksamisajankohta on määritetty laissa. Uudistuksen yhteydessä ei muutettu kilpailukieltosopimuksen solmimisen perusteita.

Uusia säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan jo nyt kaikkiin 1.1.2022 jälkeen solmittaviin kilpailukieltosopimuksiin. 1.1.2023 lukien uudet säännökset tulevat taannehtivasti sovellettavaksi myös aiemmin tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin. Jatkossa kilpailukieltosopimuksen irtisanominen yksipuolisesti on mahdollista vain noudattamalla laissa säädettyä irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa sovitusta kilpailunrajoitusajasta tai vähintään kaksi kuukautta. Siirtymäaikana on työantajalla kuitenkin oikeus irtisanoa ennen uudistuksen voimaantuloa solmittu kilpailukieltosopimus ilman irtisanomisaikaa. Kuluvan vuoden aikana onkin suositeltavaa tarkastella jo aiemmin laadittuja kilpailukieltosopimuksia ja varmistaa, ettei lakiuudistuksen myötä edessä ole yllättäviä korvausvastuita mahdollisesti tarpeettomaksi käyneistä kilpailukieltosopimuksista. Lisäksi uusia kilpailukieltosopimuksia solmittaessa on myös syytä huomata lakiuudistuksesta seuraava korvausvelvollisuus ja tähän liittyvä taloudellinen riski yritykselle.

Kilpailukieltosopimuksia koskevaan lakiuudistukseen liittyen on hyvä huomata, että muutokset koskevat nimenomaisesti työsopimuslaissa tarkoitettuja kilpailukieltosopimuksia. Näin ollen esimerkiksi osakassopimuksissa osakkeenomistajien kesken sovitut kilpailukieltosopimukset sekä toimitusjohtajan kilpailukieltosopimus jäävät lähtökohtaisesti työsopimuslaissa asetettujen velvoitteiden ulkopuolelle, kun kyse ei ole työsuhteessa solmitusta kilpailukieltosopimuksesta. Tulevat vuodet osoittavat, tuleeko uudistus vaikuttamaan myös muita kilpailukieltosopimuksia koskevaan tulkintakäytäntöön.

Yhteistoimintalain kokonaisuudistus ja vuoropuheluvelvoite

Uuden vuoden myötä myös laki yhteistoiminnasta yrityksissä uudistui kokonaisuudessaan. Uusi yhteistoimintalaki, johon sisällytettiin myös osa lain henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa (ns. hallintoedustuslaki) säännöksistä, tuli voimaan niin ikään 1.1.2022. Uuden yhteistoimintalain varsinaiset sisällölliset muutokset jäivät uudistuksessa verrattain vähäisiksi, mutta keskeisimpänä uudistuksena tuo uusi yhteistoimintalaki mukanaan lakiin kirjatun jatkuvan vuoropuhelun velvoitteen työnantajille. Uuden yhteistoimintalain mukaan työnantajan on käytävä säännönmukaista vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa yrityksen tai yhteisön toiminnan sekä työyhteisön kehittämiseksi laissa määritellyistä teemoista lähtökohtaisesti vähintään neljännesvuosittain, tai alle 30 työntekijää säännönmukaisesti työllistävissä yrityksissä vähintään kahdesti vuodessa.

Konkreettiset vuoropuhelun aiheet sekä soveltuvimpien tapojen löytäminen yhteistoiminnan toteuttamiseksi työpaikalla on jätetty kunkin yrityksen vastuulle lainsäädäänön asettamien sisällöllisten ja laadullisten raamien puitteissa. Vuoropuheluvelvoite astui voimaan heti lain voimaan tultua, joten yhteistoimintalain soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä on syytä ryhtyä piakkoin suunnittelemaan, kuinka vuoropuheluvelvoite tullaan juuri kyseisellä työpaikalla toteuttamaan, onko vuoropuhelulle olemassa jo jonkinlaista perustaa yrityksen aiemmissa käytänteissä, vai vaatiko uusi velvoite myös uudenlaisen yhteistoimintakulttuurin omaksumista? Osana vuoropuhelua vuoden 2022 aikana on yrityksissä lisäksi päivitettävä aiempi henkilöstö- ja koulutussuunnitelma – jatkossa työyhteisön kehittämissuunnitelma – vastaamaan uudessa yhteistoimintalaissa säädettyjä sisällöllisiä vaatimuksia, ja tämän jälkeen ylläpidettävä suunnitelmaa työyhteisön suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

Tulevia lakiuudistuksia

Myöhemmin tänä vuonna tulee voimaan myös kauan kaavailtu ja paljon puhuttanut perhevapaita koskevat lakimuutokset, joilla pyritään mm. parantamaan työ- ja perhe-elämän tasapainoa ja perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken. 1.8.2022 voimaan tulevien lakimuutosten myötä aiemman järjestelmän mukaiset äitiysraha, isyysraha ja jaettava vanhempainraha korvautuvat naiselle myönnettävällä raskausrahalla ja vanhempien kesken jaettavalla vanhempainrahalla. Uudistuksen myötä molempien vanhempien yhteenlasketut perhevapaat myös hieman pidentyvät entisestä.

Omaa vuoroaan puolestaan vielä odottaa niin sanotun whistleblower-direktiivin kansallinen täytäntöönpano. Tämänhetkisen tiedon mukaan direktiivin toimeenpanemiseksi säädettävää nk. ilmoittajansuojelulakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi helmikuun 2022 aikana. Kansallisella lainsäädännöllä on tarkoitus luoda järjestelmä, joka velvoittaa pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistävät julkiset ja yksityiset yhteisöt perustamaan sisäisen ilmoituskanavan väärinkäytöksistä ilmoittamista varten.

Mielenkiintoisia lakiuudistuksia on siis luvassa vielä pitkin alkanutta vuotta. Lakiuudistuksista aiheutuvat tosiasialliset muutokset yritysten arjessa voivat luonnollisesti vaihdella riippuen siitä, millaisia toimintatapoja ja käytänteitä työpaikoilla jo parhaillaan noudatetaan, mutta tästä huolimatta työnantajien on syytä pysyä ajan tasalla siitä, millaisia velvoitteita uudet säännökset heille asettavat ja millaisiin toimenpiteisiin velvoitteiden toteuttamiseksi on ryhdyttävä.

Johanna Teijonmaa
Legal Counsel
Ernst & Young Oy

Kategoriat:Lainsäädäntö, Yritystoiminta