Teksti julkaistu Kalevan kolumnina 30.7.2021.
Oulun on löydettävä omia tulokulmia kansainvälisen työvoiman houkuttelemiseksi, sillä Helsinkiin verrattuna meillä on moni asia paremmin. Esimerkiksi asuminen on merkittävästi halvempaa.
Maahanmuutosta eri vaikutuksineen on viime vuosina puhuttu paljon julkisuudessa, mikä näkyy myös asennemittauksissa. Somen perusteella voisi päätellä, että työperäiseen maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien määrä olisi lisääntynyt. Tämä ei kuitenkaan EVAn tilastojen perusteella pidä paikkaansa.
EVAn tuore raportti kertoo, että noin puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja on valmis helpottamaan työllistymistä Suomeen. Asenteet ovat muuttuneet selvästi verrattuna kolme vuotta sitten tehtyyn kyselyyn. Viimeisen 20 vuoden aikana trendi on ollut selkeästi samansuuntainen. Ulkomaisten, ammattitaitoisten työntekijöiden houkuttelemiseksi Suomeen on käynnistetty monia kansallisia ja alueellisia projekteja. Valtakunnallista julkisuutta sai äsken Helsinki Business Hub, joka haluaa houkutella Helsinkiin sijoittajia ja kansainvälisiä huippuosaajia. 90 Day Finn-ohjelmalla tulijat saavat kokeilla Suomessa asumista omalla kustannuksellaan.
Lähivuosien työvoiman tarve jakautuu monille aloille. Syynä ovat pienenevät ikäluokat, eläköityminen ja tiettyjen alojen vetovoiman puute. Kunnissa eläkkeelle siirtyy seuraavan 10 vuoden kuluessa noin 170 000 työntekijää. Yksistään sosiaali – ja terveyspuolelta eläköityy 150 000 työntekijää lähivuosina.
Teollisuudessa investoinnit ja eläköityminen luovat tarvetta aloille, joihin ei riitä tekijöitä. Oulun lähialueille ja Pohjois-Suomeen ovat suunnitteilla lähivuosina yli 20 miljardin suurhankeinvestoinnit, joita tekemään tarvitaan rakennusvaiheessa tuhansia työntekijöitä.
Metsäsektorin koko työketju puun korjuusta välivaiheineen tehtaisiin ja satamiin saakka kaipaa lähivuosina tekijöitä. Maansiirtotyöt tai metalliala kärsivät siitä, että kasvava nuoriso ei koe niitä hyvästä palkkauksesta huolimatta tarpeeksi houkutteleviksi. Kaiken kaikkiaan puhutaan aloista, jotka ovat elintärkeitä Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Puhutaan aloista, joiden avulla Suomi pääsee globaaleille markkinoille ja saa lisää yhteistä kakkua jaettavaksi viennillä.
Työvoimapulassa ei ole kysymys pelkästään suurteollisuuden investoinneista. Yksistään ICT-start upeja on syntynyt Ouluun ja lähialueille noin 500 lyhyen ajan sisällä. ICT-yrityksissä on krooninen tekijäpula, joka voi pahimmillaan johtaa siihen, että toimintaa siirretään sinne, missä työvoimakin on. Alalle tarvitaan lähivuosina noin 3000 uutta tekijää.
Tuoreen raportin mukaan jopa maan huoltovarmuus on vaarassa kaatua tiettyjen alojen työvoimapulaan, joten osaajia pitää löytyä maan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Yksi ongelma on se, että ihmiset eivät ole valmiita muuttamaan työn perässä pitkiä matkoja. Muuttoliike kaupunkeihin on ollut vilkasta vuosikymmeniä ja se jatkuu edelleen. Hankalinta näyttäisi olevan muutto kasvukeskuksista takaisin pienempiin pitäjiin. Kasvukeskusten ulkopuolelle on syntynyt runsaasti erityisosaamista vaativia työpaikkoja, joihin on hankala saada työntekijöitä.
Oulun ja pohjoisten alueiden näkökulmasta on kuitenkin hyvä, että Helsinki vetää tulijoita myönteisillä kampanjoillaan. Pohjoisen vahvuudet ja tarpeet ulkomaisen työvoiman näkökulmasta ovat toisenlaiset kuin Helsingin, eikä koko maan edes kannata mennä työvoimapulan tilkitsemiseksi pääkaupunki edellä. Oulun on löydettävä omia tulokulmia kansainvälisen työvoiman houkuttelemiseksi, sillä Helsinkiin verrattuna meillä on moni asia paremmin. Esimerkiksi asuminen on merkittävästi halvempaa.
Oulun ja muun Suomen vetovoimatekijät maailmalla liittyvät laadukkaaseen koulutukseen, yhteiskunnan ja arjen turvallisuuteen, vakaisiin oloihin, puhtaaseen luontoon, hiljaisuuteen ja rauhaan. Suomen haittana pidetään kilpailijamaita heikompaa palkkatasoa, kovempaa verotusta ja kieltä.
Meidän on katsottava tulevaisuutta uusin lasein, sillä korona muutti maailmaa myös työn tekemisen osalta. Tulevaisuuden työelämää ei voi rakentaa varautumalla menneisiin ongelmiin ja tilanteisiin. Koko vajetta ei voi palkata työperäisellä maahanmuutolla. Tarvitaan monia keinoja, jotka pelaavat samaan maaliin. Tarvitaan halukkuutta ratkaista ongelmia, muutoksia lakeihin, uudenlaista yhteistyötä.
Kansainväliset työntekijät voivat tuoda osaamista ja auttaa yrityksiä käymään kansainvälistä kauppaa. Sitä tietä pitkin Suomi saa lisää kakkua jaettavaksi. Tarvitsemme lisää työvoimaa ja lisää veronmaksajia. Pohjoismainen palvelutaso tarvitsee tekijänsä myös tulevaisuudessa. Kaikkiin töihin meillä ei riitä omasta takaa työntekijöitä. Joidenkin erikoisosaajien kasvattaminen esiopetuksesta lähtien erikoistumisvaiheeseen ja oman alansa ammattilaiseksi kestää yksinkertaisesti liian kauan. Kun työvoiman tarve on välitön, tekijöiden pitää olla valmiina.
Marja Nousiainen
Oulu Talent Hub-projektikoordinaattori
marja.nousiainen@chamber.fi
050 551 9544
