Oulun kauppakamari on tehnyt useita osaamistarpeisiin liittyviä selvityksiä ja tekee säännöllistä yhteistyötä koulutusjärjestelmän kanssa auttaakseen koulutuksen ja työelämän parempaa kohtaamista.
ICT-alalla osaajatarveselvityksiä on tehty viime vuosien aikana useita. Itse käytän viestinä koulutusjärjestelmän suuntaan, että osaajapula ei ole hellittänyt ja alan osaajatarve on edelleen vuosittain noin 1000 henkilöä pelkästään Oulun seudulla. Vauhdilla etenevän digitalisaation kautta ICT-osaajia tarvitaan jo lähes kaikille toimialoilla eikä pelkästään ICT-alan yrityksissä. Suurin yhteinen ”nimittäjä” on ollut ICT-toimialan osaajatarpeessa ohjelmisto-osaaminen. Myös muissa tehtävissä, kuten esimerkiksi myynnissä, projekteissa ja tuotannossa on osaajatarpeita.
ICT-osaajatarpeeseen on reagoitu viimeisten vuosien aikana hienosti koulutusjärjestelmän puolelta. Aloituspaikkamäärä on nyt siis samalla tasolla yritysten vuosittaisen tarpeeseen peilattuna, ja kaikki koulutusasteet ovat olleet yritysyhteistyössä aktiivisia. Myös työvoimaviranomaisten ja kunnallisten yrityskehitysorganisaatioiden hankkeilla on alan tarpeisiin pureuduttu. Tuloksena voidaan nostaa esille, että alan vetovoima nuorten keskuudessa on hyvällä tasolla ja myös kansainväliset koulutusohjelmat ovat erittäin suosittuja.
Toiseksi muutama sana teollisuuden kone- ja tuotantotekniikan osalta, koska tein siitä keväällä selvityksen opintosuunnan ammatillisten opettajien seminaaria varten. Sain palautteen kysymyksiini noin kymmeneltä merkittävältä teollisuusyritykseltä ja ko. otoksen perusteella tuotannon tehtäviin tarvitaan vuosittain useita satoja tuotannon, prosessien ja koneiden osaajaa. Usein julkisuudessa suurimman huomion saa korkeakoulutus, mutta on muistettava, että liki kaikilla teollisuuden aloilla noin puolet henkilöstötarpeista liittyy ammatillisen koulutuksen saaneiden puolelle. Business Oulun tukemana Oulun seudulla alan osalta on myös kampanjoitu ”We love metal”-hengessä.
Pääsääntöisesti teollisuus oli tyytyväinen valmistuvien osaamiseen ja yrityksissä kuhunkin tehtävään koulutetaan henkilöt lopulta yritysympäristössä. Tärkeitä viestejä oppilaitoksille oli kuitenkin pitkä lista liittyen työelämän taidoista tekniikan perusteiden, perusmatematiikan, koneiden ja laitteiden, prosessien ja kehittämisen, laadun, yritystoiminnan ymmärtämisen, kielien, tiimityöskentelyn ja jopa viestinnän osaamiseen. Yhteisenä huolena todettiin, ettei kuitenkaan kaikilla ole ammatillisia eikä työelämän valmiuksia. Olen vahvasti sitä mieltä, että varsinkin työelämän taidoissa, vastuu sen ymmärtämisestä tulee olla myös kodista saatavilla eväillä!
Kolmanneksi tein loppukeväästä selvityksen liittyen suuriin teollisuuden investointien ja ns. vihreän siirtymän osaamistarpeisiin eli lyhyemmin tein ”elinkeinoelämän ja teollisuuden ympäristöasioiden osaajatarvekyselyn”. Näitä osaajia tarvitaan teollisuuden lisäksi merkittävästi suunnittelualalla, jonkun verran rakennusalalla, eikä viranomaispuoltakaan saa unohtaa. Sain selville, että ympäristöosaamista tarvittavissa tehtävissä on pohjoisessa osaajaniukkuutta. Tehtävissä työskentelee alueellamme satoja henkilöitä ja niukkuus on johtanut siihen, että henkilöt kiertävät yrityksestä toiseen eikä etelästä saada ”uutta verta” lisäämään tarjontaa.
Käytännössä puhutaan siis biologian, ympäristötekniikan, maantieteen, prosessi- ja ympäristötekniikan (ml. vety ja akkuklusteri), geologian ja vesitekniikan osaamisesta, ja näihin liittyvästä ympäristölainsäädännöstä sekä kaavoituksen ja ympäristölupaprosessin osaamisesta. Teoreettinen osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan koulutuksen kautta vahvaa maasto- ja kenttäosaamista ja teollisuusympäristön sekä – prosessien ymmärtämistä. Ympäristövaikutusten arviointi, kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuus ovat toimivien laitosten sekä uusien investointihankkeiden arkea nykyään. Viestinä oppilaitoksille nousi esille yritysten ja viranomaisten kanssa tehtävän opetuksen suunnittelun kasvanut merkitys. Positiivisena asiana todettiin, että vetovoimaa ympäristöosaajien tehtäviin on hyvin.
Viimeisenä nostona summaan; Oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön on oltava aktiivista, paljon on tehtävää nuorten suuntaan, jotta he tunnistavat alan mahdollisuudet, osaamistarpeet ja toimijat. Yritysten on syytä tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä jo peruskoulujen kanssa ja opiskelijoiden kanssa opiskelujen edetessä. Matematiikan ja luonnonilmiöiden riittävä ymmärtäminen liittyvät kaikkiin edellä käsiteltyihin osaajatarpeisiin ja niiden menestyksekkääseen opiskeluun.
Esa Pellikainen
varatoimitusjohtaja
Oulun kauppakamari
