Koko talven on mediassa ollut keskustelua kouluista ja oppimistuloksista. Milloin on nostettu esiin huoli maahanmuuttajalasten oppimistuloksista, milloin koulushoppailusta ja koulusegregaatiosta. Fakta on kuitenkin se, että oppilaiden väliset oppimiserot ympäri Suomea ovat kasvaneet. Täällä Pohjois-Suomessa suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden osuus on niin pieni kokonaisoppilasmäärästä, että se ei selitä oppilaiden välisiä oppimiseroja.
Käsi kädessä oppimiserojen kuilun leventymisen kanssa kulkee koulujen resurssit. Koulujen rahoitusta on leikattu, mutta sitä enemmän koulujen resurssivajeen syntymiseen on vaikuttanut kouluille annettujen tehtävien lisääntyminen, kuten vaikkapa lakisääteinen kolmiportaisen tuen malli. Tässäkin ajatus on kaunis, mutta puutteelliset resurssit eivät mahdollista tuen antamista riittävässä laajuudessa oppilaille. Kymmenessä vuodessa tehostetun tai erityisen tuen oppilaiden määrä on yli kaksinkertaistunut, mutta koulujen resurssit eivät.
Viestit toisen asteen oppilaitoksista ovat karua kuultavaa. Oppivelvollisuuden iän noston myötä ammatilliseen koulutukseen hakeutuu oppilaita, joilla on vakavia puutteita luku-, kirjoitus- ja matemaattisissa taidoissa – osalla vain jossakin näistä, osalla kaikissa. Erityisen huolestuttavaa on lukutaidon rapautuminen. Lukutaito on kansalaistaito, joka luo pohjan kaikelle oppimiselle – myös matemaattiselle osaamiselle. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa, jossa tietoa on tarjolla 24/7 verkkomedioissa ja somekanavissa, tarvitsemme yhä parempaa tekstin ymmärrystä ja kykyä erottaa oikea tieto väärästä.
Tukea tarvitsevat oppilaat vaativat opettajilta resursseja ja haastavat heidän jaksamistaan. Olemme nähneet sote-puolella, mitä jatkuva kiire, alimiehitys ja paine saavat aikaan. Ala ei houkuttele uusia tekijöitä ja uupuneet vaihtavat alaa. Pula osaavasta henkilöstöstä pahenee. Suomen menestyminen perustuu osaamiseen, joten meidän pitää varmistaa, että koulutus koetaan jatkossakin vetovoimaisena alana ja että opetuspuolen koulutukseen on hakijoita.
Vaikka ikäluokat pienenevät, niin työelämän muutokset pakottavat työntekijät päivittämään ammattitaitoaan jatkuvasti. Toisen asteen ammatillisella koulutuksella on tässä tärkeä rooli. Tarve oppimiselle ei vähene. Suomi on tunnettu koulutuksen mallimaana, ja meillä ei ole varaa menettää pitkäjänteisellä työllä ansaittua mainetta.
Mari Viirelä
Palvelusektorin johtaja
mari.viirela@chamber.fi
050 482 2305
