Pohjois-Suomessa on huikeita mahdollisuuksia työlle ja uusille työpaikoille. Pohjoisessa on teollisuuden investointihankkeita 20 miljardin arvosta ”työpöydillä”. Pohjois-Suomen AVI:ssa on käsiteltävänä noin 70 prosenttia Suomen teollisista investoinneista, joista huomattava osa on suurhankkeita. Kun muistaa, että yksi teollinen työpaikka luo tarpeita 3-5 työpaikalle palvelualoille ”portin ” ulkopuolella, ja että palvelusektoreilla sekä julkisella sektorilla on itselläänkin toteutumassa useamman miljardin investoinnit, niin investoinneilla parannetaan aivan varmasti pohjoisen veto- ja pitovoimaa. Työpaikkojen monipuolisuuden kautta perheille ja uusille sukupolville syntyy hyvät elämisen mahdollisuudet. Tietysti myös ”pehmeät tekijät”, mm. alueen palvelut, viihtyisyys, monikulttuurisuus ja työpaikkojen ilmapiiri, pitää olla huippukunnossa. Muualta Suomesta ja ulkomailta tarvitaan myönteisen kehityksen tekijöiksi paljon uusia pohjoissuomalaisia. Todella suuri merkitys kasvussa on erilaisilla lainsäädäntöihin liittyvien prosessien sujuvuudella – oli kyse sitten yritysten toimintaan, työn tekemiseen tai vaikkapa kodin rakentamiseen liittyvillä luvilla.
Ympäristölupaprosessin loppuun sijoittuva valitusprosessi viivästyttää ja riskeeraa pohjoisen suurhankkeita
Edellä kuvattujen pohjoisen mahdollisuuksien suurin riski liittyy kaikkine kerrannaisvaikutuksineen mielestäni teollisuuden investointien ympäristölupaprosessiin. Nykyään käytännössä kaikista teollisuuden ympäristöluvista valitetaan, mikä aiheuttaa useimmiten vuoden tai kahden viivästyksen investoinnin aikatauluun.
AFRY:n Vice President Jouni Honkala on todennut, että Suomessa ympäristölupamenettelyt tehdään laadullisesti korkeatasoisesti ja tuotannon ympäristökuormitukset huomioidaan teknisillä ratkaisuilla. Kuitenkin erityisenä haasteena on lupaprosessin aikataulu ja sen sovittaminen teollisen investoinnin muihin kehitysvaiheen aikatauluihin. Nykyisellä toimintatavalla lupaprosessi muodostaa investointiprojektin aikataulun kriittisen polun tarkoittaen käytännössä sitä, että ympäristölupaprosessit, joissakin tapauksissa myös kaavoitus, kestävät ajallisesti lähes poikkeuksetta niin kauan, että investointi olisi muuten valmis toteutuspäätöstä ja eteenpäin menoa varten, mutta omistajien ja rahoittajien vaatima yksi tärkeä osa, lainvoimaiset luvat puuttuvat. Tämä johtaa muun muassa hankkeita varten rakennetun projektiorganisaation ja osaamisen ajoittaiseen ”alasajoon” ja merkittäviin lisäkustannuksiin. Rahoittajien näkökulmasta viive aiheuttaa suurta riskiä ja tuottamattomuutta sijoitukselle, minkä johdosta Suomi menettää houkuttelevuuttaan sijoitusmaana.
Epävarmuutta lisää se, että oikeusasteet ovat muuttaneet lupaviranomaisen päätöksiä. Investoijan on lupariski minimoidakseen odotettava eri oikeusasteiden päätös.
Oulun kauppakamarin yhteistoiminnallisella mallilla ympäristölupamenettely nopeammaksi
Investoinnin kehitysvaiheen ja lupaprosessien aikataulut tulisi saada kohtaamaan toisensa.
Oulun kauppakamarin suurhankevaliokunta on tehnyt konkreettisen prosessimallin, jolla nykyistä ympäristölupamenettelyjen prosessia voidaan sujuvoittaa ja nopeuttaa huomattavasti. Yritysten ja lupaviranomaisten yhteistoiminnallista mallia on kannattanut mm. SSAB-konsernin ympäristöjohtaja Harri Leppänen. Leppäsen mukaan malliin kuuluvat muun muassa ennakkolupamenettely, jossa määritetään ennakkoluparaja-arvot sekä yhtäaikaisesti ympäristölupaprosessin kanssa tapahtuva valitusprosessi. On arvioitu, että menettelyjen nopeuttamisella toiminnan aloitus voi aikaistua jopa kahdella vuodella. Lisäksi on tärkeää eri viranomaistahojen koordinointi, jotta kaikki muutkin luvat kuin ympäristölupa (mahdolliset luvat TUKESilta, rakennusluvat, kaavoitukselliset asiat jne.) etenevät rinnakkain, eivätkä peräkkäin.
By The Way – eräs henkilö, joka on suhtautunut malliin myönteisesti ja on siteerannutkin sitä Helsingin Sanomien haastattelussa, on elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Kannustan poliitikkoja ottamaan yli puoluerajojen tästä ”kopin”.
Oulun kauppakamarin tavoitteena on, että yritysten toimintaympäristö kehittyy kestävällä tavalla kilpailukykyisemmäksi.
Esa Pellikainen
VARATOIMITUSJOHTAJA, TEOLLISUUSSEKTORI
esa.pellikainen@chamber.fi
0400 682 403
