Pohjoisen asema niin Suomessa kuin Ruotsissa on strategisesti muuttunut entistä tärkeämmäksi nykyisessä maailmantilanteessa. Suomen näkökulmasta pohjoisen asema on merkityksellinen, koska meillä on maayhteys Ruotsiin ja sitä kautta ainut kiinteä yhteys Euroopan tasoiseen TEN-T-verkkoon. Turvallisuuspoliittisesti pohjoisen väylien — niin kumipyörä- kuin raideliikenteen — merkitys on olennainen, minkä pitää näkyä juuri nyt valmistelussa olevassa Liikenne12-suunnitelmassa.
Liikenne12-suunnitelma ohjaa Väylän investointiohjelman rahoituksen allokointia eri hankkeille. Voimassa oleva LJS12 on tavoitellut liikennejärjestelmän saavutettavuutta, kestävyyttä ja tehokkuutta, ja näillä tavoitteilla on pyritty hillitsemään ilmastonmuutosta.
Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että nykyinen LJS12 ei ole tukenut Pohjois-Suomen kehittymistä riittävästi. Myöskään aluekehityksen näkökulmasta voimassa oleva LJS12 ei ole kyennyt tukemaan alueiden tasapuolista kehittymistä. Juuri nyt työstössä olevan Liikenne12-suunnitelman tavoitteiksi on päivitetty kestävyyden rinnalle toimivuus ja turvallisuus. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta liikennejärjestelmässä oleellista on, että väylät edesauttavat yritysten liiketoimintaa olipa kyse maantie-, raide tai lentokuljetuksista.
LJS12-päivitystyön ohella EU-politiikka vaikuttaa myös Suomen saavutettavuuteen ja väylämuotojen kehittymiseen. EU:n tasolla keskeinen asia Suomen kansataloudelle on ympärivuotisen merenkulun turvaaminen, koska Suomen viennistä 90 % kulkee laivoilla. Kun meriliikenteen ottamisesta mukaan EU:n yleiseen päästökauppaan äänestettiin kesällä 2022, oli talvimerenkulun huomioiminen yksi Suomen päätavoitteista. Tällä hetkellä jäävahvisteiset alukset saavat hyvityksen polttoaineen lisäkulutuksen osalta vuoden 2029 loppuun asti, mutta hyvitys tulee saada pysyväksi.
Liikenneinfrainvestoinneissa on onnistuttu hyödyntämään EU:n eri rahoitusinstrumentteja hyvin. On hienoa huomata, että päivityksen myötä LJS12 myötäilee entistä vahvemmin EU:n TEN-T-verkon tavoitteita turvallisesta ja kestävästä liikennejärjestelmästä. TEN-T ydinverkon EU-tasoiset laatuvaatimukset edellyttävät, että panostuksia Valtatie 4:n pohjoisten osien kehittämiseen on saatava jo tällä vaalikaudella, jotta se täyttää TEN-T verkon laatukriteerit vuoteen 2030 mennessä.
Kirjoittaja:
Mari Viirelä
Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
