Pohjois-Suomi vahvemmin kiinni eurooppalaisiin liikenneverkkoihin

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevaksi sääntelyksi viime vuoden lopussa. Suomen saavutettavuuden, liikenteen vähähiilistämisen ja logististen kuljetusketjujen toimivuuden kannalta ehdotus on Pohjois-Suomelle hyvin merkityksellinen.

On erittäin tärkeää Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden kannalta, että Oulun lentoasema ja Oulun satama ovat osa TEN-T liikenneverkkoa. Alueelle on suunniteltu voimakkaasti investointeja, jotka tarvitsevat toimivaa liikenneinfraa. Jo nyt on nähtävissä pienten maakuntakenttien alasajo, joten Oulun lentoaseman kuuluminen TEN-T verkkoon on entistä tärkeämpää. Koko TEN-T verkon idea tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja rahan vapaasta ja sujuvasta liikkuvuudesta kärsii, jos puolet Suomesta jää lento- ja meriliikenteessä verkon ulkopuolelle. 

Lainsäädäntöehdotuksella ei pelkästään nivota EU:n jäsenmaita liikenneinfran avulla yhteen, vaan siihen liittyy myös se, kuinka hyvin Suomi pystyy hyödyntämään EU-rahoitusta kansallisille liikennehankkeille. Viimeistään koronapandemia osoitti Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle, että eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen myös Suomen saavutettavuudelle.

Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin.

Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee meille soveltuvia ratkaisuja, mutta se ei saa tarkoittaa, että Suomi käpertyy sisäänpäin. TEN-T verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Mikäli kansallisesti Suomessa todetaan, ettemme halua olla muiden jäsenmaiden mukana kehittämässä eurooppalaisia liikenneverkkoja, meillä on se mahdollisuus. Onko se järkevää, on eri kysymys. 

Vaikka väestö on Suomessa keskittynyt etelään, niin teollisuus elää ja voi hyvin myös pohjoisessa. Jotta investointihalukkuus Pohjois-Suomeen on varteenotettava vaihtoehto myös tulevaisuudessa yrityksille, on alueen liikenneverkon niin maassa, merellä kuin ilmassa palveltava teollisuuden tarpeita. Jo nyt tuskaillaan yritysten heikkoa kansainvälistymistä. Toimimaton liikenneverkko pahentaa tilannetta. Nyt olisikin aika keskittyä jopa rajat ylittäviin matkaketjuihin ja miettiä, miten yhdessä toimien voimme olla entistä vahvempia ja lisätä pohjoisen alueen elinvoimaa.

Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja

Päivi Wood, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija

Kategoriat:Logistiikka ja liikenne, Mielipide