Euroopassa käydään sotaa 2020-luvulla. Suomi on liittymässä Natoon, mikä lisää puolustusliiton itärajaa yli 1300 kilometrillä. Kaikkia pohjoisen maakuntia yhdistää pitkä raja Venäjän kanssa. Pohjois-Suomella onkin enemmän yhteistä rajaa Venäjän kanssa kuin millään toisella yhtenäisellä alueella EU:ssa.
Pohjois-Suomi on portti länteen ja maayhteys tuleviin Nato-liittolaisiimme Ruotsiin ja Norjaan. Tämän reitin hyödyntäminen vaatii investointeja liikenneyhteyksiin etelästä pohjoiseen. Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki kiteytti pääkirjoituksessaan 12.8.2022 erinomaisesti, että EU-päättäjien on aika kiinnostua Pohjois- ja Itä-Suomesta ja siitä, miten läntisten demokratioiden etuvartio pärjää.
Etelästä katsottuna Oulu on liikenteellinen solmukohta ja Tornio portti länteen, jossa risteävät niin maantiet kuin rautatieyhteydet Ruotsiin. Lapista on hyvät yhteydet niin Norjaan kuin Ruotsiin, ja lentokentät sekä Perämerenkaaren satamat palvelevat kotimaista ja kansainvälistä liiketoimintaa.
Suomen viennistä lähes 90 % kulkee meriteitse. Huoltovarmuuden kannalta raideyhteyksien merkitys Ruotsiin ja Norjaan Atlantin rannikolle tulee tunnistaa. Jos eteläisen Itämeren meriliikenne estyy tai estetään, on pohjoinen reitti Atlantin satamiin silloin ainut yhteytemme maailmalle. Meriliikenteen vakavaan häiriöön riittää käytännössä yksi öljytankkeriturma Tanskan salmissa. Silloin pohjoinen on portti länteen myös eteläsuomalaisille.
Pohjoisen strateginen merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan. Lapin kauppakamarin keväällä julkistaman selvityksen mukaan Jopa 70 % Suomen luonnonvaroihin perustuvista uusista suurteollisuuden investoinneista kohdistuu Pohjois-Suomeen, johon tullaan lähitulevaisuudessa investoimaan jopa 50 miljardia euroa. Pohjois-Ruotsiin investoidaan peräti 100 miljardia euroa tulevina vuosina. Investoinnit kohdistuvat erityisesti ilmastoystävälliseen teollisuuteen.
On koko Suomen etu, että maan pohjoisosissa aktiivinen toiminta säilyy ja entisestään kehittyy. Uudet merireitit, kilpailu luonnonvaroista, geopolitiikka ja energiamurros tulevat näkymään muun muassa alueelle suuntautuvissa investoinneissa, matkailussa ja sotilaallisessa varustautumisessa.
Nyt tarvitaan toimenpiteitä sekä syksyn budjettiriihessä että seuraavan Eduskunnan hallitusohjelmaan Pohjoismaiden välisten infrainvestointien toteuttamiseksi osana varustautumis-, huoltovarmuus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tavoitteena pitää olla avata huoltovarmuuden kannalta tärkeä uusi reitti länteen.
Jari Tuovinen
toimitusjohtaja
jari.tuovinen@chamber.fi
044 313 4505
