Marinin hallituksen koulutuspoliittinen kärkihanke – oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen tai toisen asteen koulutuksen suorittamiseen asti – kumpusi koulutuksellisen tasa-arvon kasvattamisesta sekä osaamistason nostosta kaikilla koulutusasteilla. Nyt on uuden mallin mukaisesti toimittu reilut kaksi vuotta ja kokemuksia on saatu siitä, mitä oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut tullessaan.
Viesti eri koulutusasteilta on samansuuntainen: tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on lisääntynyt. Tukea tarvitsevien oppilaiden määrän nousu ei suoraan liity koulutuspoliittiseen uudistukseen, koska perusasteella tehostetun tai erityisen tuen oppilaiden määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ennen uudistusta heistä tuli usein koulupudokkaita, nyt he näkyvät erityisesti ammatillisten oppilaitosten arjessa.
Kun tähän yhtälöön lisätään peruskoulujen lisääntyneet tehtävät, on selvää, että perusopetukseen tarvitaan lisäresursseja, joilla voidaan taata luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot peruskoulusta valmistuville. Erityisesti heikko lukutaito vaikeuttaa jatko-opinnoissa menestymistä olipa ala mikä tahansa. Heikko opintomenestys tai opintojen keskeyttäminen vaikeuttavat työllistymistä ja riski pitkäaikaistyöttömyydelle kasvaa. Tilastot osoittavat, että pitkäaikaistyöttömien työllistymisen todennäköisyys avoimille työmarkkinoille on keskimääräistä vähäisempää.
Työttömyys ei ole vain menetettyjä veroeuroja, vaan se rasittaa pahimmillaan yhteiskuntaa ylisukupolvisesti, koska huono-osaisuudella on taipumus periytyä. Riski huono-osaisuudelle kasvaa, mitä pitkäaikaisempaa huono-osaisuus perheessä tai suvussa on. Vaikka olemme maailman onnellisin kansa ja yhä suurempi osa suomalaisista voi hyvin, on Suomessa samaan aikaan myös kasvava joukko ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta kärsiviä sukuja, perheitä ja yksilöitä.
Suomella ei ole varaa menettää työvoimaa työmarkkinoiden ulkopuolelle mahdollistamalla heikko perusta, minkä päälle nuoret rakentavat omaa osaamistaan. Kun käytössä on jo palkkatuki ja oppisopimuskoulutus ammatillisen koulutuksen lisäksi (jossa opinto-ohjelmat voidaan rakentaa räätälöidysti jokaiselle sopivaksi) ollaan perusasioiden äärellä – millaiset valmiudet nuori on saanut peruskoulusta rakentaa omaa osaamistaan työmarkkinoille?
Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
