Osaajapula on merkittävin este innovaatioiden syntymiselle ja tuottavuuskasvulle Suomessa. Työperäisen maahanmuuton lisäksi Suomi on saanut kasvavassa määrin kansainvälisiä opiskelijoita yhteisöönsä. Heistä kuitenkin vain noin puolet työllistyy opintojensa jälkeen.
Tarvitsemme muutosta, jotta myös kehittyvällä suomen kielellä pääsisi näyttämään omaa osaamistaan. Kansainvälisen opiskelijan ottaminen harjoittelijaksi on hyvä tapa ottaa ensi askel kohti monikulttuurisempaa työyhteisöä. Elämä Suomessa on heille jo tuttua, he ovat motivoituneita ja haluavat antaa oman panoksensa yhteiskuntaamme. Heidän osaamisensa voi tuoda uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia yrityksille.
Monimuotoisuuden ja osallisuuden arvostaminen laajemminkin työyhteisöissä lisää työntekijöiden sitoutumista, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Nuoremmat sukupolvet odottavat sitä työelämältä. Yritys, jossa nämä asiat ovat kunnossa, on heidän silmissään vetovoimaisempi.
Vierailimme vastikään Oulun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan kanssa Jotpassa, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksessa. Heidän tilaamaansa tutkimuksen mukaan jopa 20 prosentilla aikuisista on oppimisen vaikeuksia työelämässä.
Monet ovat löytäneet keinot selvitä haasteistaan, mutta ongelmat nousevat esille muutostilanteissa, joissa pitää opetella uusia työkaluja, menetelmiä tai kieliä. Nämä ihmiset tarvitsevat tukea, mutta se ei vaadi kalliita ratkaisuja, vaan tiedostamista, hyvää johtamista, perehdytykseen panostamista sekä monikanavaista ja selkeää viestintää ja koulutusmateriaalien käyttämistä. Tällainen panostus oppimisen inkluusioon auttaa kaikkia omaksumaan uudet taidot nopeammin.
Hallitusohjelmassa on paljon hyviä tavoitteita koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseksi. Toivottavasti myös nykyisen aikuiskoulutustuen tilalle löydetään tapoja nostaa koulutustasoa erityisesti peruskoulutaustaisilla. Mainehaitta kansainvälisten osaajien tavoittelussa tapahtui jo – työpaikkahaastatteluissa asiaa kysytään ja jo työsuhteessa olevat ovat ilmaisseet huolensa. Työlupa-asioiden hoito on sujuvoitunut, mutta henkilötunnuksen ja pankkitilin saaminen vie vielä liian kauan.
Suomen osaajatarve ei ole kadonnut, vaikka talous taantuu. Kansainväliset opiskelijat voivat olla osa ratkaisua osaajapulaan, kun heidät otetaan vastaan työmarkkinoilla. Osallisuus, monimuotoisuus ja oppimisen tukeminen ovat keskeisiä menestystekijöitä.
Mervi Holster-Hemmi
Oulun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan puheenjohtaja
