Mihin unohtui koko Suomen väyläverkon kehittäminen?


Oulun ja Lapin kauppakamarien, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liittojen sekä Oulun, Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupunkien kannanotto

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja valtion väyläverkon investointiohjelmaluonnoksesta vuosille 2022–2029. Ohjelma perustuu 12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan eli Liikenne 12 -suunnitelmaan.

Allekirjoittaneet ovat pettyneet väyläviraston esitykseen, joka jättää täysin huomioimatta koko pohjoisen Suomen asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet. Investointiohjelmassa tulee huomioida kansainvälinen liikennepolitiikka, Euroopan unionin tukipotentiaali ja erityisesti pohjoisen Suomen mahdollisuudet asukkaiden turvattuihin elinoloihin ja suurhankkeiden käynnistymiseen.

EU:n liikennepolitiikka ja TEN-T-päätökset edellyttävät
investointeja Pohjois-Suomeen

Komissio on määrittänyt eurooppalaisen liikennepolitiikan vision 2030 sekä TEN-T 2030 -standardit, jotka Suomen eduskunta on hyväksynyt. North Sea–Baltic-ydinverkkokäytävää on juuri pidennetty pohjoiseen TEN-T-suuntaviiva-asetuksella Helsingistä Tornioon ja edelleen Luulajaan Ruotsin puolelle. Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet edellyttävät TEN-T-politiikan nostamista kansallisen liikennejärjestelmän käytännön kehittämisen keskeiseksi ohjenuoraksi. Tämä koskee sekä fyysistä liikenneinfraa että liikennejärjestelmän kestävyyttä ja älykkyyttä sekä yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Investointiohjelma ei toteuta Unionin liikennepoliittisia tavoitteita Pohjois-Suomen osalta.

Suomen pääradan ja valtatie 4:n puuttuminen Pohjois-Suomen osalta investointiohjelmasta ei tue juuri tehtyä TEN-T-ydinverkkokäytäväpäätöstä eikä myöskään Liikenne 12 -suunnitelmaan kirjattua tavoitetta EU:n CEF-rahoituksen täysimääräisestä hyödyntämisestä Pohjois-Suomen osalta. Pääradan osalta kriittisin väli on Ylivieska–Oulu-yhteysväli ja ensimmäisessä vaiheessa Liminka–Oulu-rataosuus. Suomen pääradan ja valtatie 4:n kehittäminen Pohjois-Suomessa tulee sisällyttää väylän investointiohjelmaan.

Valtateiden 4 ja 29 osalta vajaa 40 prosenttia tieosuudesta kattaa ydinverkkokäytävän kriteerit. Kriteerit kattavat väyläosuudet sijoittuvat Etelä-Suomeen.

TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennus Helsingistä Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan on merkittävä kansallinen mahdollisuus, jolla kehitetään Suomen kilpailukykyä. Entistä laajempaan ja parempaan rautatieverkostoon tehdyt investoinnit varmistavat tulevaisuudessa teollisuuden ilmastoälykkäät kuljetukset, mikä edesauttaa vihreään talouteen siirtymistä. Ruotsin valtio on priorisoinut mittavasti junaliikennettä rannikolta Suomen rajalle sekä rahoittanut infrastruktuurin ja liikenteen aloittamisen kyseisellä rataosuudella.

Ydinverkon valmistumisaste koko EU:n tasolla viimeisten selvitysten perusteella 77 prosenttia, mutta Suomi ei yllä edes EU:n keskiarvoon. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on antanut EU:n komissiolle suosituksen, jonka mukaan komission olisi asetettava painopiste ydinverkkoinvestointeihin, jotta koko TEN-T-ydinverkko saataisiin valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. Komission tulee varmistaa, että jäsenvaltioiden suunnittelu on asianmukaista niin, että suunnitelmista käy ilmi aikataulu ja käytettävissä olevat varat. Komissio on hyväksynyt tilintarkastustuomioistuimen antamat suositukset. Väyläverkon investointiohjelman perusteella voidaan kuitenkin havaita, että asetusten toteutus ja seuranta ontuvat niin kansallisella kuin EU-tasolla.

CEF-potentiaali

Suomen tulee hyödyntää EU:n väylä- ja liikennehankkeille osoitettuja CEF-tukirahoituksen mahdollisuuksia täysimääräisesti. Valitettavasti Suomi käyttää niukkoja resursseja hankkeisiin, joihin se ei voi edes saada CEF-rahoitusta.

Helsinki–Tampere-yhteysväli nielee rataverkon investointikehyksestä 55 prosenttia, vaikka se ei tukikelpoinen investointi. Ydinverkon ratahankkeiden arvo on 865,8 miljoona euroa ja hankkeiden CEF-potentiaali on tällä hetkellä ainoastaan 24,3–24,7 miljoonaa euroa eli vain noin 2,8 prosenttia. Neljästä rataverkolle suunnitellusta hankkeesta ei ole vielä edes selvitetty niiden hyöty-kustannussuhdetta, mutta tästä huolimatta ne on otettu mukaan väyläverkon investointiohjelmaan. Rakentamisen osalta ydinverkon ainoa tukikelpoinen ratahanke on Oulu–Kontiomäki-yhteysvälin kehittäminen, johon tukea voidaan saada 5,19 miljoonaa euroa. Alle puolet suunnitelluista ratahankkeista sijaitsee ydinverkolla ja reilu kolmannes rahoituksesta on kanavoitu ydinverkon ulkopuolisiin hankkeisiin. Kattavan verkon ratahankkeiden arvo on 373,4 miljoonaa euroa ja niiden CEF-potentiaali on 21,96 miljoonaa euroa eli vain noin 5,8 prosenttia.

Suomen olisi mahdollisuus hyödyntää myös sotilaallisen liikkuvuuden CEF-potentiaali, johon EU on varannut 1,5 miljardia euroa. Pohjois-Suomessa erityisesti Rovajärven harjoitusalueeseen kytkeytyvä liikenne ja huoltovarmuuteen liittyvät tekijät mahdollistaisivat tukikelpoisen hankekokonaisuuden muodostamisen. Tätäkään mahdollisuutta ei ole tunnistettu valtion väyläverkon investointiohjelmassa.  

Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeet on jätetty huomioimatta

Suomen kaikista luonnonvaroihin perustuvista uusista investoinneista 70 prosenttia keskittyy Pohjois-Suomeen. Investointien kokonaisarvo on 14 miljardia euroa. Nämä edellyttävät investointeja pääradalle, satamiin ja tieverkostoon.

Valtion väyläverkon investointiohjelmasta 2022–2029 on kohdennettu rahoitusta Pohjois- ja Itä-Suomeen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) täysin riittämättömästi. Investointiohjelman rahoituksesta mainittujen maakuntien osuus rataverkon investoinneista on ainoastaan seitsemän prosenttia ja tieverkon investoinneistakin vain 14,3 prosenttia. Edellä mainitut alueet kattavat noin 70 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja niissä asuu 20 prosenttia maan väestöstä. Väyläverkon ylläpito on lisäksi kalliimpaa laajoilla maantieteellisillä alueilla.

Pohjois-Suomeen on suunnitteilla useita suurinvestointeja. Alueella sijaitsee Pyhäjoen ydinvoimalatyömaa, joka on Euroopan suurin yksittäinen hanke. Metsäsektorilla on vireillä 3–4 biotehdashanketta ja kaivossektorilla on vireillä 2–3 investointihanketta. SSAB:lla on merkittävä HYBRIT-hanke Raahessa. Valmisteilla ja suunnitteilla on lukuisia tuulivoimapuistohankkeita. Voimakkaasti kansainvälistyvään matkailuun tehdään investointeja kaikissa alueen matkailukeskuksissa.

Lopuksi

Suomen on edistettävä osaltaan EU:n liikennepoliittisia tavoitteita väyläverkon kehittämisen osalta. TEN-T-linjaukset tulee nostaa kansallisen liikennejärjestelmän investointiohjelman keskeiseksi ohjenuoraksi. Tämä tarkoittaa huomattavasti nykyistä suurempia ja oikein kohdennettuja panostuksia Pohjois-Suomen väyläverkon kehittämiseen. Väyläverkon kehittämistä ei saa ohjata siltarumpupolitiikka, jolla kehitetään ainoastaan niin sanotun kasvukolmion jo nykyisellään erittäin toimivaa väyläverkkoa ja heikennetään Suomen kilpailukykyä. 

Allekirjoittajat

Toimitusjohtaja Liisa Ansala, Lapin kauppakamari
liisa.ansala@chamber.fi, p. 044 577 7515

Toimitusjohtaja Jari Tuovinen, Oulun kauppakamari
jari.tuovinen@chamber.fi, p. 044 313 4505

Maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto
pauli.harju@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 0400 389 152

Maakuntajohtaja Mika Riipi, Lapin liitto
mika.riipi@lapinliitto.fi, p.  044 767 4200

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun kaupunki
paivi.laajala@ouka.fi, p. 040 180 1168

Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunki
ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi, p. 040 6256535

Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunki
matti.ruotsalainen@kemi.fi, p. 016 259 200

Kaupunginjohtaja Jukka Kujala, Tornion kaupunki
jukka.kujala@tornio.fi, p. 040 132 0403

Kategoriat:Logistiikka ja liikenne, Kannanotto