Helsingin Sanomat tarttui 19.2.2026 pääkirjoitussivullaan lentoliikenteen ja erityisesti lentoasemaverkon kysymyksiin. Jutussa tuotiin esille Venäjän hyökkäyssodan tuomat haasteet Finnairin Kaukoidän liikenteelle, ja kuinka muuttunut geopoliittinen tilanne on vaikuttanut Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemaan. Lisäksi esille nostettiin, kuinka yhteiskunnan varoilla ylläpidetään lentoliikennettä maakuntakentille, joiden lentoasemat ovat pelkkä tappiollinen kuluerä Finavialle.
Haluan tuoda esille, että keskusteltaessa lentoasemaverkosta, on hyvin lyhytnäköistä ja suppeaa tarkastella lentoasemien toimintaa vain kulujen näkökulmasta. Lentoliikenteellä on merkittävä vaikutus aluetalouteen ja valtion verokertymään. Meillä on tällä hetkellä kuusi maakuntakenttää, jonne reittiliikenne Helsingistä on tuettua. Kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset aluetalouteen, kaikki Suomen ostoliikennekentät ovat kannattavia.
Maakuntakenttien aluetaloudellisia vaikutuksia on selvitetty kauppakamarien ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liittojen toimista. Yksistään Kajaanin lentoaseman vaikutus aluetalouteen tuottaa verokertymää 37 miljoonaa euroa vuodessa. Kokkola-Pietarsaaren osalta verotuloja kertyy 170 miljoonaa euroa vuodessa. Finavia on valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö, jolloin on hyvä muistaa, että valtio rahoittaa Finavian toiminnan, ja panostukset maakuntakenttiin voidaan nähdä panostuksena aluetalouteen ja alueiden elinvoiman tukemiseen.
Kun tarkastellaan Suomen karttaa investointien näkökulmasta, niin Pohjois-Suomessa tapahtuu tällä hetkellä merkittäviä panostuksia. Alueelle on suunnitteilla useita eri toimialojen merkittäviä investointeja, jotka luovat paljon uusia työpaikkoja ja houkuttelevat kansainvälistä liiketoimintaa. Nämä investoinnit tarvitsevat toimivia lentoyhteyksiä ja vahvistavat edelleen lentoasemien aluetaloudellista vaikuttavuutta.
Loppuvuodesta julkaistu valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2026–2037 nostaa esille matkaketjujen kehittämisen. On päivän selvää, että pitkien välimatkojen Suomessa tarvitaan raideliikenteen infran kehittämistä runsaasti, jos halutaan korvata Suomen sisäistä liikkumista muilla tavoin kuin lentäen. Raideliikenteen kehittäminen on hidasta ja kallista. Yksistään 27 kilometriä pitkän Oulu-Liminka kaksoisraiteen rakentamiskustannukset ovat noin 210 miljoonaa euroa ja hanke vie noin viisi vuotta, ennen kuin rata on valmis liikenteelle.
Liike-elämälle hyvä saavutettavuus on kriittistä. On erittäin lyhytnäköistä ja aluetaloudellisesti riskialtista lähteä ajamaan alas lentoasemaverkostoa, kun toisessa vaakakupissa ovat aluetaloudelliset vaikutukset ja alueiden menestyminen.
Mari Viirelä, Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
