Väylävirasto julkaisi helmikuun alussa luonnoksen valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2024-2031. Investointiohjelman rahoituskehys tulee valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (Liikenne12-suunnitelma). Kyseisen suunnitelman tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Valitettavasti näin ei ole, kun tarkastellaan investointiohjelmaluonnosta.
Investointiohjelma ei tue EU:n liikenteen ydinverkon, TEN-T-verkon, vaatimuksia jättämällä nelostien tarpeet pohjoisessa täysin huomiotta. Sama pätee rataverkkoon, kun kaikki investoinnit keskittyvät Etelä-Suomeen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisema liikenneverkon strateginen tilannekuva nostaa esille sotilaallisen liikkuvuuden toimintaedellytysten tärkeyden. Liikenneverkon strateginen tilannekuva on muuttunut suuresti Venäjän hyökkäyssodan takia ja pohjoisen merkitys on kasvanut entisestään mm. Pohjois-Atlantin meriyhteyksien takia. Pohjois-Suomi on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen ainoa portti länteen. Jos tarkastelemme pohjoisen rataverkkoa, niin ainut väylä idästä länteen on tieverkko, myös rospuuttoaikana.
Pohjois-Suomen strateginen asema Suomen turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle pitäisi näkyä myös investointiohjelmassa niin raide- kuin tieverkossa. Investointiohjelman rahoitusta Pohjois-Suomessa on lisättävä niin väyläverkon investointeihin kuin verkon ylläpitoon. Esitetty perusväylänpidon rahoitus on täysin riittämätön. Pohjois- ja Itä-Suomessa on paljon alempaa tieverkkoa, joka on merkittävässä roolissa tavarakuljetuksissa. Esimerkiksi Koillismaa on alueena täysin alemman tieverkon väylien VT20 ja VT5 varassa. Rapautuva tieverkko ei tue pohjoisen investointeja, ja kuljetusten kasvaneet massamäärät rapauttavat alempaa tieverkkoa kiihtyvällä tahdilla niin Koillismaalla kuin muillakin alueilla.
Alueiden tasapuolinen kehittäminen erityisesti Pohjois-Suomessa vaatii myös itä-länsi-suuntaisten teiden huomioimista investoinneista päätettäessä. Jotta muuttuneen toimintaympäristön vaikutukset huomioitaisiin oikealla tavalla väyläverkon tulevissa investointiohjelmissa, uuden eduskunnan onkin tärkeää purkaa auki ja uudistaa nykyinen Liikenne 12-suunnitelma ilman turhia viivytyksiä.
Mari Viirelä
Palvelusektorin johtaja
Oulun kauppakamari
