1 Tausta ja tarkoitus
Pitkään odotettua ja valmisteltua direktiiviehdotusta yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence) käsitellään Euroopan parlamentissa tarkemmin vielä tämän kuun aikana. Viimeksi esitystä on käsitelty Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnassa (JURI), joka äänesti kannastaan viime viikolla. Parlamentissa käytävien neuvotteluiden taustalla on Euroopan unionin neuvoston joulukuussa 2022 vahvistama neuvottelukanta eli yleisnäkemys.
Direktiivissä on kyse Euroopan laajuisesta sääntelystä toimitusketjujen vastuullisuuden varmentamista koskien ja se täydentää valmistelussa myös olevaa direktiiviehdotusta yritysten kestävyysraportoinnista. Direktiivillä pyritään parantamaan ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelua EU:ssa ja laajemmin, ja edesauttamaan EU:n siirtymistä ilmastoneutraalimpaan ja vihreämpään talouteen. Direktiivi ei tuo sellaisenaan velvoitteita yrityksille, sillä kunkin jäsenmaan tulee vielä erikseen saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.
2 Sääntelyn mukanaan tuomat velvollisuudet
Direktiivin kohteena ovat ne säännöt, jotka koskevat suurten yritysten velvoitteita siltä osin kuin kyse on toteutuneista ja mahdollisista niiden oman, niiden tytäryhtiöiden ja liikekumppanien toiminnan aiheuttamista haitallisista vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Samalla siinä tullaan määrittämään näiden velvoitteiden rikkomisesta määrättävät seuraamukset ja siviilioikeudellinen vastuu. Valmistelun lähtökohtana on, että huolellisuusvelvollisuutta laiminlyöneen yrityksen korvattavaksi voisi tulla viranomaisen määräämän liikevaihtoperusteisen sakon lisäksi vahingonkorvauksia.
Tavoiteltu kestävän yritystoiminnan huolellisuusvelvoite tarkoittaisi sitä, että yritysten olisi selvitettävä toiminnan haittavaikutuksia ympäristön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, ehkäistävä tai lievennettävä mahdollisia haittavaikutuksia sekä poistettava toteutuneet haittavaikutukset tai vähennettävä niitä mahdollisimman paljon. Yritysten tulisi myös laatia suunnitelma, jolla yrityksen strategiaa ja liiketoimintamallia sovitettaisiin Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksiin ja 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen. Lisäksi yritysten tulisi kyetä kertomaan miten suunnitelma toteutetaan, mitä investointeja se vaatii ja miten vaadittavat investoinnit rahoitetaan.
3 Sääntelyn piiriin kuuluvat yritykset
Direktiivin soveltamisala perustuisi yritysten maantieteellisen sijoittumisen ja toiminnan lisäksi liikevaihtoon ja työntekijöiden määrään. Soveltamisalan rajoista ei ole vielä varmuutta, sillä poliittisista syistä valmistelussa esillä olleita rajoja saatetaan alentaa tai soveltamisalan piiriin kuuluvien yritysten liikekumppaneita koskevia arviointivelvollisuuksia laajentaa.
Valmistelun pohjana kuitenkin on, että direktiiviä sovellettaisiin unionin alueella oleviin yrityksiin, joiden liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa ja joilla on yli 500 työntekijää. Kriittisten alojen eli tekstiiliteollisuuden, maa-, metsä- ja kalatalouden, elintarviketeollisuuden sekä metalleja, mineraaleja ja fossiilisia raaka-aineita hyödyntävien yritysten osalta soveltamisalan piiriin kuuluisivat kuitenkin myös ne yritykset, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa ja joiden palveluksessa on yli 250 työntekijää. Direktiivi tulisi voimaan portaittain ja siten, että ensimmäisenä sääntelyn piiriin tulisivat liikevaihdoltaan ja työntekijämäärältään suurimmat yritykset.
4 Lopuksi
Sen lisäksi, että vastuullisella yritystoiminnalla tulee olemaan tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys kuluttajien ja muiden yritysten ostokäyttäytymiseen, on uudistukselle selvä poliittinen tilaus. Eikö ihmisten ja ympäristön huomioimisen tulisi kuitenkin tapahtua ilman siihen velvoittavaa sääntelyäkin? Mehän muovaamme maailmaa niin itsellemme kuin tuleville sukupolville.
Antti Korkeakivi
VT, KTM, Senior Legal Counsel
EY Advisory Oy
