”Kasvun ja hyvinvoinnin rakentaminen koko Suomeen on yksi keskeinen päämäärä sekä hallitusohjelmassa että metsästrategiassa”, näin kiteyttää maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä kansallisesta metsästrategiasta. Elinkeinoelämän näkökulmasta strategia tukee hyvin metsäteollisuuden investointeja ja siitä heijastuvaa puuhankintaa pohjoisessa.
Nopeasti ynnättynä metsäteollisuuden prosessiteollisuudessa on investoitu ja osittain työn alla on yhteensä noin 3,35 miljardin euron investoinnit, joiden arvoketjuissa se tarkoittaa tuhansia työpaikkoja kannolta tehtaisiin, puhumattakaan kerrannaisvaikutuksista vielä laajemmin. Pohjoisen sahateollisuudessa on myös valmistumassa ja meneillään olevat merkittäviä investointeja. Kun laskee yhteen pelkästään kuuden alueemme yrityksen investoinnit, päästään ainakin 270 miljoonan euron kokonaismäärään. Näissä kuudessa yrityksessä on pelkästään suoria työpaikkoja noin 850 henkilöä. Vastaavalla tavalla kuin prosessiteollisuudessa kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset ympäri pohjoisen maakuntia.
Prosessiteollisuuden ja sahojen lisäksi tulee muistaa lukuisat talotehtaat, hirsitalotehtaat, ovitehtaat, ikkunatehtaat, listatehtaat jne. Puuraaka-aineisiin pohjautuu todella laaja hyvinvointi Pohjois-Suomessa. Metsäteollisuuden merkitys hyvinvoinnille on erittäin merkittävä.
Suomessa luontoa otettu monella tavoin huomioon
Julkisuudessa on ollut esillä näkökulma, jossa suojeluasiat olisivat puuttuneet metsästrategiasta. Hahmottamalla suojelun nykytilaa laajemmin päädyin mm. Metsähallituksen kotisivuilta seuraaviin havaintoihin. Suomessa toimii 19 luonnonpuistoa ja 41 kansallispuistoa. Suojelukokonaisuus koostuu sekä valtion toimesta suojelluista alueista että yksityisten vapaaehtoisista suojelualueista. Alueet koostuvat lakisääteisistä ja muista suojelualueista kuten, erämaista, soista, lehdoista, vanhoista metsistä mukaan lukien Natura-alueet.
Suomessa on siis yllin kyllin alueita suojelulle, tutkimukselle ja ihmisten virkistäytymiselle. Metsähallituksen tietojen perusteella edellä listaamiani alueita on yhteensä noin 4500 kappaletta. Neliökilometreiksi muutettuna reilu 45.000 neliökilometriä. Suomen pinta-alasta on suojeltu kymmenen prosenttia. Suojelualue Suomessa on suurempi kuin monien valtioiden pinta-ala; suurempi kuin Viro, Tanska, Alankomaat, Sveitsi, Belgia tai vaikkapa Israel.
Lopuksi haluan vielä todeta hallitusohjelmasta erinomaisen kirjauksen; ”Suomi aikoo olla aktiivisempi ja ennakoivampi EU-tason strategioiden ja linjausten osalta”. Suomella pitää olla päätösvalta siitä, miten luonnonvaroja saadaan Suomessa käyttää. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on jatkossakin tunnustettu maailman kärkimaa kestävän kehityksen edistämisessä ja teknologioissa. Näin toimivat myös alan yritykset.
Esa Pellikainen
varatoimitusjohtaja
Oulun kauppakamari
