Hallitusohjelman kautta on meneillään monia teollisuuden toiminnan ja investointien vauhdittamiseksi perustettuja työryhmiä ministeriöittäin. Muutaman viikon takaisesta hallituksen kehysriihestä saatiin säästöjen lisäksi myös kasvua tavoitteleva kasvuohjelma. Nykyisen heikon suhdannetilanteen vuoksi kaikki yritysten toimintaedellytysten kohentamiseen liittyvät toimet ovat tärkeitä viedä toimeenpanoon mahdollisimman nopeasti.
Vastikään käynnistyneen Pohjoisen ohjelman on pystyttävä sisällyttämään yhdessä priorisoituja toimenpide-ehdotuksia hallituksen ja työryhmien hyödynnettäväksi.
Pohjoisen teollisuus on tärkeää Suomelle
Pohjoisen teollisuuden merkitys on Suomelle ja vihreälle siirtymälle avainroolissa. Pohjois-Suomessa on jo vuosikymmenten ajan sijainnut merkittävä määrä Suomen vientiteollisuuden keskeisiä suurtuotantolaitoksia ja viime vuosien aikana ja tulevaisuudessa näiden yksiköiden ja uusien vihreään siirtymään liittyvien investointien potentiaali on lähes 90 miljardia euroa. Teollisuuden aloista suurimmat ovat kaivannaisteollisuus, metallien jalostus ja konepajat, prosessi- ja mekaaninen metsäteollisuus, energiateollisuus ja ict-teollisuus. Näiden lisäksi on monia yksittäisiä volyymiltaan pienempiä, mutta tärkeitä toimialoja, kuten kemian-, kumi-, kaapeli-, kenkä-, raideliikennekalusto- ja elintarviketeollisuus.
Pohjoisen ohjelman ja monien selvitysten perusteella pohjoisen merkitys tulee kasvamaan investointien, huoltovarmuuden ja turvallisuuden, luonnonvarojen, energian, osaamisen ja lisääntyvän Pohjoismaisen yhteistyön vaikutuksista.
Kehysriihen kasvuohjelmasta haetaan vauhtia investoinneille
Kehysriihen kasvuohjelman suurimpana teollisuuden investointeja vauhdittavana päätöksenä oli aloittaa valmistelu määräaikaisen ”vihreätä siirtymää” tukevien suurinvestointien verohyvitysmalliksi. Vuoden 2025 loppuun mennessä tehdyillä investointipäätöksillä olisi mahdollisuus päästä tämän hyvitysmallin piiriin.
Teolliset investoinnit voisivat liittyä esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Alustavasti hyvityksenä voitaisiin myöntää 20 % investoinnin kokonaismäärästä kuitenkin enintään 150 milj. euroa hanketta kohden. Vähennys tehtäisiin yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta, mutta sen voisi saada hankkeen valmistuttua aikaisintaan vuodesta 2028 alkaen. Verohyvitysmalli toteutetaan julkisen talouden kestävyys turvaten ja hyvitysmalli kohdistuu vain kannattavaan liiketoimintaan. Jatkovalmistelussa ratkaistaan mm. hyvityksen enimmäismäärä/hanke ja ajanjakso, jonka kuluessa hyvitys on käytettävissä.
Lisäksi Hallitus sitoutui huolehtimaan Fingridin ja Gasgridin investointikyvystä tarvittaessa vahvistamalla yhtiöiden pääomarakennetta, ja vastaamaan näin energiaintensiivisten teollisten investointien tarpeita sekä varmistamaan kantaverkon kapasiteetin riittävyyden koko Suomessa.
Isona teemana kasvuohjelmassa on myös T&K-investointien vauhdittaminen ja niiden nostaminen 4 prosenttiin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.
Kehysriihen säästöpäätöksissä suurimpana teollisuuden toimintaan liittyvänä heikennyksenä on meriliikenteen väylämaksujen täysimääräisen perinnän aloittaminen vuoden 2025 alusta. Yli 90 prosenttia Suomen viennistä kulkee meriteitse. Säädösmuutos tulee lausunnolle kesäkuussa.
Kohti EU-vaaleja mentäessä haluan vielä nostaa esille hallitusohjelmasta erinomaisen kirjauksen; ”Suomi aikoo olla aktiivisempi ja ennakoivampi EU-tason strategioiden ja linjausten osalta”. Suomella pitää olla esimerkiksi päätösvalta siitä, miten luonnonvaroja saadaan Suomessa käyttää.
Kirjoittaja:
Esa Pellikainen
varatoimitusjohtaja
Oulun kauppakamari
