Energiaverolainsäädäntöön on tulossa jo ensi vuoden alusta voimaan erinäisiä muutoksia, jotka muun muassa vaikuttavat kaasujen verotukseen ja joilla halutaan tukea energiatehokkuutta ja kiertotaloutta. Samaan aikaan EU-tasolla valmistellaan energiaverodirektiivin uudistamista, jolla olisi toteutuessaan laajoja vaikutuksia Suomen energiaverojärjestelmään, myös lähiaikoina toteutettuihin muutoksiin. Energiaverolainsäädännössä on nähtävillä selkeä kehityssuunta kohti ympäristöperusteisuutta. Yritysten on tärkeää selvittää muutosten vaikutukset toimintaansa.
Syksyn budjettiriihessä päätettyihin energiaveromuutoksiin liittyen annettu hallituksen esitys on tätä kirjoitettaessa hyväksytty eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä muutamin valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisin muutoksin. Lakimuutosten tavoitteena on pääasiassa toteuttaa hallitusohjelman kirjaus lämpöpumppujen ja konesalien sähköveroluokan alentamisesta pääasiassa energiatehokkuusperustein, pyrkimys lisätä samankaltaisten toimintojen sähköverokohtelun yhdenvertaisuutta, kehittää kaasun valmisteverotusmenettelyä ja säätää biokaasu valmisteverolliseksi biokaasun jakelu.
Ehdotetut muutokset ovat tulossa voimaan heti ensi vuoden alusta, vaikkakin osa muutoksista edellyttää vielä EU:n virallista hyväksyntää. Muutokset kohdistuvat pääasiassa seuraaviin aihealueisiin:
- Sähkön alemman II-veroluokan soveltaminen kierrätysteollisuuteen (osaan kierrätysteollisuudesta),
- Sähkön alemman II-veroluokan soveltaminen kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoon lämpöä tuottaviin lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin,
- Konesalien alemman sähköveroluokan soveltamisalan laajentaminen,
- Biokaasun valmisteverollisuus, eriytetyt verotasot ja verottomuus tietyin edellytyksin,
- Muutoksen kaasun valmisteverotusmenettelyyn, ja
- Maatalouden energiaverotukien soveltaminen vesiviljelyyn.
Biokaasu olisi jatkossa lähtökohtaisesti valmisteverollista ja sitä verotettaisiin joko maakaasua vastaavalla verotasolla tai kestävän biokaasun alennetuilla verotasoilla. Biokaasuun voitaisiin soveltaa nykyisiä jo muita polttoaineita koskevia verottomuusperusteita, jonka lisäksi biokaasun pientuotanto sekä kestävän biokaasun käyttö lämmityksessä, työkoneissa tai kiinteästi asennetuissa moottoreissa olisi verotonta. Muutokset sisältävät rekisteröinti- ja raportointivelvoitteita mm. biokaasun tuottajille ja kaasuverkonhaltijoille.
Kierrätysteollisuuden osalta sähkön II-veroluokka laajennettaisiin vain Tilastokeskuksen toimialaluokituksen luokan E 38320 mukaiseen toimintaan. Myös kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon lämpöä toimittavat lämpöpumput ja sähkökattilat sekä nimellisteholtaan vähintään 0,5 MW lämpöpumput tai geotermiset lämpöpumput olisivat jatkossa oikeutettuja sähkön II-veroluokkaan, samoin tietyt hukkaenergiaa hyödyntävät konesalit olisivat nykyisin II-veroluokan sähköön oikeutettujen konesalien ohella oikeutettuja tähän sähköveroluokkaan.
Lainvalmistelussa on tiukasta aikataulusta huolimatta huomioitu joitakin lausunnoissa esille tuotuja epäkohtia ja siten muun muassa biokaasu tulisi verotettavaksi maakaasua alemmalla verokannalla alun perin kaavailtua useammissa tilanteissa. Lainvalmistelussa on pyritty kiinnittämään huomiota myös teknologianeutraalisuuteen, vaikkakin teknologian kehitys epäilemättä edellyttää lisämuutostarpeita energiaverolainsäädäntöön myös tulevaisuudessa. Lakiehdotusten pääpainopiste on kuitenkin ollut pääasiassa hallitusohjelman ja budjettiohjelman kirjausten toteuttaminen eikä lakimuutoksissa ole niinkään keskitytty laajemmin nykyisen energiaverolainsäädännön kehitystarpeisiin, esimerkiksi yritysten neutraalisuus- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin.
Osa muutoksista voi tuoda yrityksille mahdollisuuksia energiaverokustannusten alentamiseen, mutta muutokset tulevat joka tapauksessa myös tuomaan omia haasteitaan säännösten käytännön soveltamisessa.
Lopuksi mainittakoon, että EU-tasolla on osana Fit for 55 -ilmastopakettia annettu ehdotus energiaverodirektiivin uudistamiseksi, jonka muutokset tulisivat voimaan osittain jo vuoden 2023 alusta. Ehdotetuilla direktiivimuutoksilla energiatuotteiden verotus muuttuisi nykyistä ympäristöperusteisemmaksi, veropohjaa laajennettaisiin, vähimmäisverotasoja korotettaisiin ja jäsenvaltiokohtaisia poikkeuksia mm. energiaverotukien osalta rajoitettaisiin. Suomen osalta muutoksilla olisi toteutuessaan odotetusti vaikutuksia muun muassa eri energiatuotteiden verotasoihin (ja näiden keskinäisiin suhteisiin) sekä sähköverotukseen, jonka osalta mahdollisuus yritystoiminnan (Suomessa teollisuuden) erilliseen veroluokkaan oltaisiin poistamassa. Myös EU:n sisäisessä meri- ja lentoliikenteessä käytetyt polttoaineet on ehdotettu verotettavaksi. Edellä mainitut ja muut energiaverotuksen tulevaisuudennäkymät on jo nyt syytä huomioida myös yritystasolla, esimerkiksi arvioitaessa energiaverokustannuksia, veroraportointivaatimuksia ja vaihtoehtoisia energiainvestointeja.
Juuso Stenius
OTM, Manager, Välilliset verot
Ernst & Young Oy
+358 40 773 6337
juuso.stenius@fi.ey.com
